Kun Joni oli valmis omista hommistaan, mentiin Rossoon syömään. Ensimmäisenä söi tietysti Lotta, joka juuri sopivasti heräili vaunuistaan. Rossossa oli lastenhoitohuoneessa tuoli, joten imettäminen oli tällä kertaa asteen verran miellyttävämpää. Kun odotettiin meidän ruokia, Lotta ihmetteli maailmaa hymyillen ja jutellen. Mutta samalla sekunnilla kun ruoka tuli pöytään, alkoi kaikkien aikojen raivokohtaus. Siihen ei meinannut auttaa mikään! Oli selvästi väsynyt, muttei millään saanut unen päästä kiinni. Mä sain tytön lopulta rauhoittumaan syliin ja Joni oli tällä välin ehtinyt syödä. Kun ajateltiin, että Joni ottaa Lotan jotta mä saan syödä, alkoi huuto taas. Ensimmäinen kerta, kun Lotta selvästi rauhoittui vain mun sylissä ja itki Jonin sylissä. Eipä siinä auttanut muu kuin syödä minkä kerkesi ja otin Lotan taas itselleni, jolloin rauhoittui heti. Puin Lotan pikaisesti ja lähdettiin liikkeelle, ja vaunuihin Lotta sitten viimein nukahti. Vaunujahan yritettiin myös ravintolassa ollessa, muttei ne silloin kelvanneet...
Ruokailun jälkeen lähdettiin vielä käymään pankissa tarkoituksena perustaa Lotalle tili. Sitä varten piti kuitenkin varata aika, joten torstaina mennään sitten uudestaan. Käytiin vielä ostamassa yksi joululahja ja lähdettiin ruokakauppaan.
Kaupassa Lotta sai taas väsyitkupotkuraivarin, joten kun oltiin kerätty ostokset mä lähdin Lotan kanssa autolle Jonin jäädessä kassalle. Autoon Lotta sitten nukahtikin.
Kotona leikittiin hetki, jonka jälkeen jälkeen itkettiin väsymystä. Kietaisin Lotan kapaloon, jossa jäikin pinnasänkyyn unille! Toinen kerta kun suostui päivällä nukkumaan sängyssä.
Puolen tunnin unien jälkeen heräsi taas huutamaan ja jälleen sama ilmiö kuin ravintolassa: vain mun syli kelpasi ja Jonin sylissä hirmu huuto..? No, nyt nukkui taas kapalosta sängyssään. Toivottavasti tuo olisi kuitenkin ohimenevää, ettei isän syli kelpaa, Jonikin nimittäin jo ihmetteli, tekeekö se jotain väärin...
Mä askartelin taas vähän niitä joulukortteja, saa nähdä ehtiikö ne koskaan valmiiksi. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti