Nyt se on loppu.

Imetys nimittäin. Olisin halunnut täysimettää suositusten mukaisen puoli vuotta, mutta nyt kävi näin. Jo vajaan kaksi kuukautta Lotta on saanut iltaisin pullosta korviketta, koska ei ole suostunut syömään rinnasta. Testattiin monia eri korvikkeita ja nyt viimein löytyi sellainen, josta Lotalle ei tule maha kipeäksi. Se kuitenkin aiheutti sen, että Lotta alkoi haluta korviketta myös päivisin. Jonkun aikaa onnistuin tekemään niin, että annoin alun pullosta ja sitten vaihdoin rintaan. Nyt Lotta ei kuitenkaan suostu syömään rinnasta enää ollenkaan, huutaa vaan ja kääntää päätä pois, rauhoittuu vasta kun saa pullon. Oon vielä pumppaillut ja silloin tällöin onnistunut myös huijaamaan tissin suuhun, tänäänkin kerran, mutta tietenkin maito on vähentynyt niin paljon, ettei sitä enää juurikaan ole. Yhteen syöttöön päivässä se vielä toistaiseksi riittää. Edes väsyneenä Lotta ei enää suostu syömään rinnasta ja se onkin hankaloittanut öitä. Tietenkin jo sen takia, että joudun käydä tekemässä korvikkeen erikseen yöllä, mutta myös uudelleen nukahtaminen on hankaloitunut. Aiemmin Lotta nukahti uudelleen saman tien, kun maha oli täynnä ja Lotan pystyi siirtämään heti sänkyynsä. Nyt kun Lotta syö pullosta, uudelleen nukahtamisessa jostain syystä kestää hetki ja Lotta pitää nukuttaa. Toivoin, että edes yöllä olisin pystynyt vielä imettämään, mutta Lotta ei vaan suostu.

Vaikka oon kai jo hyväksynyt asian, niin jollain tavalla siitä jäi haikea olo. Mulla on jotenkin ikävä imettämistä, vaikka se onkin ollut jo pidemmän aikaa hankalaa ja monta kertaa on tehnyt mieli lopettaa. Lotta on niin kovin kärsimätön ja kun maitoa ei tipu tissistä suuhun saman tien kun hän haluaa syödä, on kaikki pilalla. Ja nykyään vaikka maitoa suorastaan valuisi, ei kelpaa kuin pullo. Jonkin aikaa imettäminen oli yhtä säätöä: huutoa, tutti, tissi, huutoa, tutti, huutoa, tutti, tissi, tutti, tissi, tutti, tissi, huutoa, tutti, tissi.... Sitä ei kyllä tuu ikävä!

Oon kuitenkin tyytyväinen, että pääasiassa onnistuin imettämään Lottaa ensimmäiset neljä kuukautta ja voidaan jo aloitella kiinteitä. Ja onneksi en luovuttanut imettämisen suhteen, vaikka olis ollut miljoona kertaa helpompaa lopettaa jo aikoja sitten. Nyt en kuitenkaan enää jaksa tapella ja huudattaa Lottaa, meille sopii nyt paremmin tämä järjestely. Tarkoitus olisi tässä piakkoin tehdä porkkana- ja bataattisosetta ja aloitella maistelu niistä. Toivottavasti ei sit huudeta seuraavaa paria kuukautta kiinteiden aiheuttamia mahakipuja...

Eilen kokeilin pitkästä aikaa kantoliinaa. Testasin sitä jo kun Lotta oli vasta parin viikon ikäinen, mutten saanut sitä laitettua hyvin ja se jäi lojumaan kaapin perukoille. Nyt päätin kuitenkin antaa liinalle uuden mahdollisuuden ja hyvä niin, nimittäin nyt se toimi. :) Pitäisi vielä opetella sidontoja, joissa lapsen saisi kasvot eteenpäin, Lotta kun haluaisi katsella, minne mennään. Eilen kuitenkin nukahti tuohon ja tänään oli kyydissä kun imuroin.

Tänään sitten tosiaankin oli se siivouspäivä. Vaihdettiin samalla olohuoneen järjestystä, jotta uudesta keinutuolistammekin näkee tv:n. Keinutuoli on nimittäin Lotan suosikki ja siihen on hyvä nukahtaa, tosin mä en nyt oikein pysty keinuttelemaan kun sen asentohuimauksen takia tulee huono olo keinuessa... 

Lotta nukkui ulkona tunnin päikkärit, mutta mä taisin pukea sille vähän liikaa päälle, kun heräsi sitten ja oli ihan kuumissaan. Vielä hieman opettelua tuon vaatteiden määrän kanssa... No, ens kerralla jätetään villapaita pois. :)

Ulkona oli ihana ilma ja olis kyllä tehnyt mieli käydä ihan lenkilläkin, eikä vaan pikku kieppiä, mutta Jonilla oli ruoka valmistumassa, kun vein Lotan ulos ja sit urakoitiin se järjestyksenvaihto. Ensi kerralla sitten. :)

Taisteluita...

Huh. Huh. Eilinen oli melkoinen päivä... Mymmeli oli kiukkuinen heti aamusta ja nukkui unet vaunuissa myös levottomasti: koko ajan kuului heilumista ja ähkinää, ja sain useammankin kerran käydä hytkyttämässä uudestaan. Puolitoista tuntia kuitenkin viihtyi tälläkin kertaa ulkona. Päikkäreiltä herättyä se kitinä vasta alkoikin... Huudettiin ja raivottiin. Syömisen kanssa tapeltiin aina puoli tuntia ja kun Mymski viimein alkoi syödä, nukahti hän muutaman imaisun jälkeen, nukkui pari minuuttia ja sama alkoi alusta. :( ja tätä jatkui iltaan asti. Kun Joni tuli kotiin, lähdettiin viemään Ninniä kasvattajan luo trimmattavaksi (sunnuntaina näyttely). Yleensä niin vieraskorea Mymmeli huusi tuollakin kurkku suorana. Söi eikä malttanut nukahtaa. Kun sain nukkumaan, nukkuikin kymmenen minuuttia ihan hyvin. Sitten onneksi päästiinkin jo lähtemään ennen seuraavaa hepulia, joka alkoikin heti kotona. Ja ilta... Yhtä huutoa ja tappelua. Ei toivoakaan, että ottaisi tissin suuhun, söisi mahan täyteen ja nukahtaisi. Lopulta en enää jaksanut tapella ja syötin pullosta. Mutta vielä sittenkään ei nukahtanut kuin hetkeksi. Mä olin tässä vaiheessa jo ihan poikki, kun olin nukuttanut Mymmelin jo monta kertaa ja aina se heräsi uudestaan. Joni otti sitten Mymskin hoiviinsa ja puoli kahdelta oli saanut nukahtamaan... Sen ansiosta Joni nukahti tänään töissä pöytään. :D Söpisteli se Mymski kuitenkin vähän illallakin, oli ihan innoissaan kun mobile oli päällä, vaikka toisessa kuvassa näyttääkin ihan kauhistuneelta. :D

Mä oon miettinyt tota imettämistä, kun sen kanssa on nyt ollut vaikka minkälaisia ongelmia... Alusta asti ajattelin, että tahdon kyllä imettää, mutta jos se ei onnistu niin sitten ei. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että imettäminen on helppoa ja mitä ongelmia sen kanssa nyt muka olisi..? No, vaikka ja mitä! Nykyään imettäminen on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina yhtä tappelua. Tai siis sen aloittaminen. Viime viikko tapeltiin sen kanssa, että maidon tulo kesti kärsimättömän Mymmelin mielestä liian kauan. Nyt maito on selvästi lisääntynyt, mutta sekään ei ole hyvä, kun sitä tulee sitten alussa liikaa. Oon kehitellyt kaikenlaisia huijauksia, joilla saan livautettua tissin suuhun ja Mymmelin syömään. Mutta kun aina nekään ei toimi ja tapellaan entistä kauemmin. Jossain vaiheessa oikein pelkäsin tarjota rintaa Mymskille, koska siitä saattoi alkaa hirveä huuto. Eihän sen näin pitäisi mennä?! Ja vaikka miten ajattelee, että parempi sitten antaa korviketta kuin pitää nälässä, tuntuu se aina pahalta ja epäonnistumiselta. Ja samalla mielessä pyörii, että juuri kun sitä maitoa on saatu lisää, niin nyt se taas vähenee kun syötetään pullosta... No, kaikesta tästä huolimatta yritän edelleen ja toivon, että tilanne paranee jossakin vaiheessa. 

Keskiviikkona lattialla ja sitterissä ollessaan Mymski ihmetteli kovasti koiria. Harmi vaan, että ne lähti aina pois juuri kun Mymmeli oli saanut niihin näköyhteyden...

Mun äiti toi meille lastenlaulu cd:n, nyt saa Mymmeli kuunnella muutakin kuin mun hoilotusta. :D

Tänään Mymmeli heräsi tyytyväisenä ja vietti pitkän tovin jutellen sarvikuonolle ja kirahville. Mymski on myös oppinut uuden äänen, jolla juttelee sarvikuonolle. Kuulostaa vähän kurkkuärrältä. :D

Ja äidillä on muuten niin hieno puhelimen tausta, että sitä pitää aina välillä jäädä ihmettelemään.

Lunta ja rintaraivareita

Jep... Tänään onkin ollut sitten hieman hankalampi päivä. Jo eilen illan huuto alkoi aikaisemmin kuin muina päivinä, tänään se alkoi jo päivällä. Aamulla Mymmeli nukkui parin tunnin unet, mutta sen jälkeen on nukuttu 5-30 minuuttia kerralla, joka päättyy hirveään huutoon ja potkimiseen. Tulin sitten siihen tulokseen, että maitoa alkaa tulla Mymmelin mielestä liian hitaasti eli toisinsanoen ei sillä samalla sekunnilla kun hän ottaa rinnan suuhun... Ja siitähän seuraa kaamea huuto, eikä puhettakaan että edes yrittäisi imeä. Maitoa kuitenkin todistetusti tulisi, mutta ei vaan riittävän nopeasti pikku neidin mielestä. Onneksi Mymmeli rauhoittuu, kun kävelee hytkytellen, mutta en mäkään jaksa koko päivää kävellä ympäri kämppää! No ei tuo lapsi onneksi ole nälkään nääntymässä, vaippa on täynnä pissaa joka vaihdolla, mutta ei tuota huutamista ja potkimistakaan pidemmän päälle ole kauhean mukava katsella. Mutta jospa tää tästä, kun jaksais vaan yrittää imettää. Täytyy myöntää, että on jo monta kertaa tänäänkin tehnyt mieli antaa pullosta, mutta en halua lopettaa imettämistä kokonaan kun maitoa kerran tulee. Nyt just sain onneksi Mymmelin huijattua imemään, joten jospa nyt sitten taas vähän aikaa olis rauhallisempaa. Näin päivällä tuota huutoa ja imettämisen yrittämistä jaksaa kuitenkin paremmin kuin illalla, vaikka kai se olisi hyvä illallakin yrittää ennen kuin antaa pulloa. Ne illan huudot on vaan olleet niin kaameita ja kestäneet pitkään, ettei sitä kyllä joka ilta jaksa.

Toissapäivän ja eilisen yritin pumppailla maitoa joka välissä, mutta kahden päivän ja yön aikana sitä kertyi säälittävät 70 ml... Se alkoi jo hieman turhauttaa, kun joka kerta piti kuitenkin kaikki pumpun osat pestä jne vain noin pienien määrien takia. Viime yönä sitten kokeilin ensimmäistä kertaa maidonkerääjää ja ei voi kuin ihmetellä, miksen oo käyttänyt sitä aiemmin! Yhden syötön aikana maitoa kertyy helposti 20 ml tekemättä mitään. Nyt jo on siis tämän päivän aikana kasassa enemmän maitoa kuin kahtena edellisenä päivänä yhteensä pumppauksen tuloksena. Täytyy varmaan käydä ostamassa vielä toinen kerääjä, koska tänäänkään en ole joka välissä päässyt sitä pesemään ja näin ollen jää jotkut imetyskerrat käyttämättä kerääjää.

Tänään ei myöskään ole voinut olla missään muualla kuin sylissä. Jos laskee alas, alkaa huuto maksimissaan puolen minuutin päässä. Pakko ehkä hankkia se Manduca, oli nimittäin niin hankalaa saada itse edes aamupalaa... Juuston leikkaaminen yhdellä kädellä ei oo kauheen helppoo... Yritin myös sitteriä, mutta siinäkään ei ollut hyvä olla kuin jos sitä kantoi, eli kun laski alas ja vaikka heilutti, ei kelvannut. Koita siinä sitten itse syödä kun samalla pitäisi kantaa sitteriä ympäriinsä...

Iltapäivällä täällä alkoi sataa lunta. Aluksi näytti, ettei se jää edes maahan, mutta nyt sitä on satanut jo niin pitkään ja välillä aika paljonkin, että kyllähän tuo maa alkaa valkoiselta näyttää.

Eilen käytiin vaunuilemassa taas molempien koirien kanssa, tänään ei olla jaksettu lähteä. Huutokonsertti on tainnut viedä niin Mymmelin kuin munkin voimat...

Nyt sitten taas odotellaan Jonia kotiin, että päästään lähtemään kauppaan. :)