keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Yövieroitus

Noin kuukausi sitten Venla roikkui tississä kiinni niin yöt kuin päivätkin. Päivälläkään Venla ei olisi muuta tehnyt kuin syönyt (tai katsellut, taputellut jne) tissiä. Silloin aloin vähentää imetyskertoja päivällä ja annoin rintaa vain ruuan jälkeen ennen päiväunia ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Sen lisäksi imetin koko yön läpi... Venla kyllä hermostui, kun ei saanutkaan rintaa aina halutessaan, mutta kääntämällä huomion muualle, unohtui tissi kuitenkin melko nopeasti.


Myös meidän yöt oli menneet ihan hirveiksi. Venla ja Lotta menivät nukkumaan noin kello 19.30 ja nukahtivat etenkin Jonille melko nopeasti. Minä menen nukkumaan noin 22-22.30 ja tytöthän siis nukkuivat meidän makkarissa omissa sängyissään. Vaikka Venla olisi ollut miten sikeässä unessa, heräsi hän lähes poikkeuksetta kahden minuutin kuluessa siitä, kun minä olin kömpinyt sänkyyn. Tässä vaiheessa nostin Venlan viereeni rinnalle ja siinäpä tyttö sitten nukkuikin loppuyön. Tissin piti olla koko ajan suussa. Heti kun irroitin, Venla heräsi. Mulla oli aamuisin selkä tosi kipeä, kun olin nukkunut Venlan vieressä miten sattuu. Mulla on viime aikoina ollut myös paljon sydämen lisälyöntejä, mitä mulle tulee aina kun oon tosi väsynyt tai stressaantunut.

Eräänä lauantaina kävin luokkamme saunaillassa ja tulin kotiin vasta lähempänä kolmea. Hiippailin sänkyyn nukkumaan ja ajattelin vielä, että nyt Venla nukkuu niin sikeästi että tuskin heti herää. No kappas, meni pari minuuttia ja tyttö oli hereillä ja tahtoi rinnalle. Aamulla kyselin jonilta, oliko Venla ollut vaikea nukuttaa ja oliko heräillyt paljon, kun en ollut kotona. Kuulemma oli nukahtanut helposti ja kerran herännyt vähän, mutta nukahtanut melkein heti uudestaan kun Joni oli vähän keinuttanut sänkyä. Siispä päätin, että nyt on aika lopettaa yöimetys, jotta jaksaisin päivisin jotain muutakin kuin tiuskia...


Maanantaina siirsin tyttöjen sängyt omaan huoneeseen, vaikka Lotta olisikin halunnut nukkua edelleen meidän huoneessa. Melko vähillä mielenosoituksilla siirto kuitenkin meni. Tässäpä sitten listaa siitä, miten yövieroitus ja tyttöjen siirtyminen omaan huoneeseen sujui.

1. yö
Tytöt nukahtaa Jonille melko helposti noin kello 19.30, eli normaaliin aikaan. Itse menen noin 22.30 nukkumaan ja siellä yksin sängyssä pyöriessä tulikin hirveä haikeus ja ikävä mun ihanaa pientä tissiapinaa. <3 Niin se äitiys vaan teettää ihmeellisiä asioita; pitkään jo kironnut huonoja öitä ja sitä, kun aamuisin on selkä kipeä yhdessä asennossa nukkumisesta ja nyt kun vihdoin sain oman sänkyni takaisin, kaipaan vaan sitä tuttua lämmintä tuhisijaa viereeni...

23.20 Venla herää ja saa pienen hepulin, kun ei pääsekään syliin ja viereen meidän sänkyyn, vaan joutuu olemaan omassa sängyssään. Suhteellisen nopeasti kuitenkin rauhoittuu, mutta istuskelee vaan sängyssä ja nousee aina takaisin ylös kun lasken makuulle. 23.50 Joni tulee treeneistä kotiin ja päästää minut nukkumaan ja saakin Venlan nukahtamaan 10 minuutissa.

4.50 Venla herää taas ja tällä kertaa saakin kunnon raivarin. Kiljui aivan hurjana, minä edelleenkin vain istun Venlan sängyn vieressä, yritän silitellä (työntää käden pois) ja laulan hiljaa tuutulaulua. Myös Lotta herää Venlan huutoon. 5.20 Venla nukahtaa ja karkaan vessan kautta takaisin omaan sänkyyn Lotan jäädessä hakemaan unta omaan sänkyynsä. Kello 6 Lotta alkaa itkeskelemään, kun uni ei tule, joten haen Lotan meidän sänkyyn. Lotta ei meinaa nukahtaa meidänkään sängyssä, mutta jossain vaiheessa ollaan molemmat nukahdettu.

6.55 Venla herää, jolloin otan Venlan sängystä tissille ja noustaan ylös.


2. yö
Joni laittaa taas tytöt nukkumaan ja molemmat ovat unessa noin kello 20. Kello 2 Lotta herää ja otan tytön meidän sänkyyn, jottei heräisi taas jos venla saa hepulin. Venla herää ensimmäisen kerran kello 2.50 ja saa hirveät raivarit. Jälleen kuitenkin puolessa tunnissa saan Venlan takaisin nukkumaan.

4.30 Venla herää taas ja herätän Jonin menemään. Joni saa Venlan nukahtamaan viidessä minuutissa. 5.20 kuuluu taas itkua ja venla onkin sängyssään ihan pirteänä ja valmiina aloittamaan uuden päivän. Itse en ole ihan samaa mieltä, joten yritän nukuttaa Venlaa vielä. Olen itse aivan todella väsynyt ja nuokun tuolissa sängyn vieressä. Koska Venla ei osoita merkkiäkään siitä, että jatkaisi unia, menen Lotan sänkyyn pötköttämään toivoen, että nukahtaisin itse ja että myös Venla luovuttaisi jossain vaiheessa. Kohta Venla alkaa soittamaan leikkipianoa, en tosiaan tiedä mistä sen sai kaivettua, joten nousen ja jatkan nukuttamisyrityksiä. Minulla ei ole kelloa lastenhuoneessa, mutta saan Venlan nukahtamaan ja kun palaan sänkyyni, kello on jo 6.30. Mietin hetken, kannattaako minun enää edes yrittää nukahtaa, sillä herätyskello on soimassa kello 7. Venla herääkin parin minuutin päästä uudestaan, joten noustaan ylös ja annan Venlalle tissiä.

3. yö
Joni on myöhään töissä, joten minä nukutan tytöt. Lotta nukahtaa noin kello 20 ja Venla 20.45. Venla havahtuu 22.30 Jonin aivastukseen, mutta saan nukahtamaan 10 minuutissa.

Tästä yöstä en muista kellonaikoja, mutta herätyksiä oli monta. Sain kuitenkin Venlan nukahtamaan aina 10 minuutissa takaisin, vaikka hän mieltänsä kovasti osoittikin. Kerran Venla hieman itkeskeli, mutta nukahti itsestään takaisin.

6.30 Venla herää ja noustaan ylös. Lotta nukkuu vielä omassa sängyssään, joten tullaan Venlan kanssa olohuoneeseen tissittelemään. Pian Lottakin herää ja saa raivarin, kun hänet on jätetty yksin "pimeään" huoneeseen. Raivari kestää jonkin aikaa, sillä en pääse heti hänen luokseen. Lotta myös haluaisi vielä meidän sänkyyn nukkumaan, mutta suuttuu, kun minä en enää ole tulossa nukkumaan. Lopulta päästään kuitenkin kaikki aamupalalle.

Minä itse olen tässä vaiheessa yllätysyllätys entistäkin väsyneempi ja tuntuu, että nukahdan pystyyn. Lotalla on kerhopäivä ja Venlalla muskari, joten aamupäivä menee onneksi suht helposti ja väsymys alkaa painaa iltaa kohti mennessä.


4. yö
Joni nukuttaa tytöt, Lotta meuhkaa hieman tavallista pidempään ja nukahtaa noin 20.30.

23.30 Venla herää. Vesipullo on vuotanut sänkyyn, joten sänky ja Venla on aivan märkiä. Vaihdan venlalle kuivan yökkärin ja otan märän lakanan pois ja nukutan Venlan 10 minuutissa. Seuraavan kerran Venla herää vasta 4.30, mutta on erittäin kiukkuinen. Kuitenkin nukahtaa jälleen jo 10 minuutissa. Itse en sitten meinaakaan saada unta, koska Joni kuorsaa ja sen jälkeen uni ei vain tule. Onneksi kuitenkin viiden jäljestä olen minäkin unessa.

6.30 Lotta herää ja mennään Lotan kanssa olohuoneeseen. Palkitsen Lotan siitä, että nukkui niin hienosti koko yön omassa sängyssään ja annan hänelle joskus Libero kerhosta saamallani ja jemmaamallani lääkäridublo setillä. Se onkin kova juttu, koska lääkärileikit on tällä hetkellä suosituimpia.

5. yö
Tytöt on väsyneitä päivän touhuista ja nukahtavat helposti 19.30. Venla itkeskelee hieman 23 ja 2.30, mutta nukahtaa itsekseen ilman käyntiä.

4.45 Venla herää ja menen viereen. Hepuleista huolimatta Venla nukahtaa kymmenessä minuutissa. Palaan sänkyyni ja pian Venla herää uudestaan. Käyn jälleen nukuttamassa Venlan, mutta taaskaan en ehdi kauaa olla sängyssä, kun itku alkaa uudestaan. Puoli kuuden jälkeen luovutan ja lähdetään olohuoneeseen tissittelemään. Lotta herää kuuden jälkeen ja mennään kaikki yhdessä herättämään myös Joni lauantai aamun kunniaksi.


6. yö
Minä nukutan tytöt ja ilta meneekin yhdeksi riekkumiseksi... Venla nukahtaa 20.30 ja Lotta 21.

Ensimmäinen herätys on kello 00.30 kun Venla kitisee sängyssään. Joni käy nukuttamassa Venlan. 2.45 Venla itkee taas ja minä saan Venlan noin vartissa takaisin uneen. 3.45 herää Lotta jonka haen meidän sänkyyn. Viideltä Venla itkeskelee muutamaan otteeseen, samoin kuudelta, mutta nukahtaa itsekseen. 7.30 herää Lotta ja pian perässä Venla. Ihanaa nukkua kerrankin näin pitkään!

7. yö
Illalla käydään juhlimassa kaverin synttäreitä ja siitä seuraa kaamea iltavilli ja -kiukku. 20.30 molemmat tytöt kuitenkin nukkuvat. Kahden aikoihin Venla herää monta kertaa putkeen ja annan lopulta Buranaa. Lotta huutaa äitiä pariin otteeseen, mutta kun ehdin huoneen ovelle, on jo nukahtanut uudestaan. 5.30 Venla herää ja vatsasta kuuluu hirveä kurina, joten annan tissiä. Hepuli on taattu, kun pitäisi irroittaa ja palata omaan sänkyyn... Seitsemän jälkeen Lotta tulee meidän sänkyyn pötköttämään ja hieman myöhemmin myös Venla herää ja noustaan ylös.

8. yö
Tytöt nukahtaa normaaliin aikaan ja noin puolen tunnin päästä Venla herää, mutta nukahtaa nopeasti takaisin. 5.30 minä herään ihmettelemään, eikö kumpikaan lapsi ole herännyt kertaakaan. Sitten alan miettimään, onko ne edes hengissä enää mutten uskalla mennä katsomaan etteivät herää. Kohta kuulen, kun Lotan sänky nitisee ja tiedän, että ainakin Lotta on elossa. 5.50 Venla herää ja noustaan ylös. Molemmat siis selvisivät hengissä yön heräämättä! Tai sitten ovat heränneet, mutta mä en migreenin ja lääkkeen takia oo itse herännyt...

9. yö
Normaali nukutus, Venla herää 23, nousee seisomaan ja ottaa sängyn vieressä olevan hyllyn päältä vesipullon. Juo, laittaa pullon takaisin ja käy nukkumaan. <3 Venla itkeskelee useamman kerran yön aikana, mutta kertaakaan ei tarvitse mennä luokse vaan nukahtaa itse takaisin. 5.30 Venla herää, annan tissiä ja noustaan ylös. Olisin varmaan saanut vielä nukkumaan, mutta Lotta olisi herännyt siihen hepuliin enkä myöskään halunnut enää antaa periksi ja ottaa meidän sänkyyn nukkumaan. Ja lottakin heräsi kuudelta, joten sitten olivat molemmat jo ihan pirteinä pystyssä.


Nyt tätä järjestelyä on takana noin 2,5 viikkoa. Olen aina ajatellut, etten aio huudattaa lapsia edes vieroituksen merkeissä, mutta nyt oli kyllä oman jaksamisen takia pakko. 3,5 vuotta katkonaisia öitä on tehnyt tehtävänsä ja oireet alkoi olla sitä luokkaa, että asialle oli tosiaan pakko tehdä jotakin. Nyt on ollut jo useampi yö niin, ettei lastenhuoneessa ole tarvinnut käydä kertaakaan. Välillä jompi kumpi tytöistä saattaa itkeskellä, mutta nukahtavat sitten itse uudestaan. Se huono puoli tässä on, että aamumme alkaa aika usein nykyään kello 5.30 kun Venla herää. Parina aamuna olen tuolloin ottanut Venlan sänkyyni tissille, mutta hän ei enää siihen nukahda. Bonuksena Venla on kuitenkin alkanut nukkua kolmen tai jopa neljän tunnin päiväunia! Mulla ei ole vielä koskaan ollut sellaista nukkujaa, joka nukkuisi noin pitkät unet, joten niistä olen kyllä iloinen. :)

Edelleen herään aamuisin aika väsyneenä, sillä jos lapset heräävät yöllä ja vaikka nukahtaisivatkin ilman käyntiä, jään itse monesti hereille enkä saa heti unta. Tai sitten vaikkei lapset heräisikään, herään itse valvomaan joksikin aikaa. Ja aamut on tosiaan vähän turhan aikaisia... Olen kuitenkin tyytyväinen, että yövieroitus tehtiin nyt ja että tytöt nukkuvat nyt omassa huoneessaan. Vaikka unta minulle tulee vielä vähän tarvittavaa vähemmän (ja toki tuo vuosien univelka ei varmasti ihan hetkessä korjaannu), saadaan me kaikki tällä järjestelyllä paremmat yöunet.

Yövieroituksen jälkeen lisäsin imetyksiä taas päiviin, koska rinta on selvästi venlalle vielä kovin tärkeä. Imetän aamulla heti herättyämme, päivällä ruuan jälkeen ennen päiväunia ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi tilanteesta riippuen saatan antaa rintaa muissakin väleissä Venlan sitä pyytäessä. Esimerkiksi päiväunien jälkeen Venlalla on yleensä jo heti nälkä, joten jos välipala tai ruoka ei ole heti valmista, olen imettänyt. Myös joskus surun tullessa Venla hakee rinnasta turvaa. Usein olen kuitenkin huomannut, että Venla pyytää rintaa janoon, joten silloin vesipullo kelpaa myös.

Postauksen kuvat otettiin muutama viikko sitten erään tutun harrastelijavalokuvaajan toimesta ja tykkään kyllä kovasti. Tässä nyt vain osa kuvista mutta parhaatkin taisivat tähän tulla. :) Kuvaaminen oli kyllä hankalaa, koko kuvaus kesti kymmenen minuuttia ja kaikki onnistuneet kuvat on otettu aivan alussa. Lotta ei jaksanut kauaa keskittyä vaan aika pian alkoi vain juoksennella eestaas ja Venla taas olisi halunnut olla vain minun sylissäni. Onneksi kuitenkin saatiin niitä onnistuneitakin kuvia. :)

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Keittiö ennen ja jälkeen remontin

Tässä nyt niitä luvattuja kuvia keittiöstämme ennen ja jälkeen remontin. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka Lotta haluaisikin vanhan keittiön takaisin, ei itselläni ole sitä tippaakaan ikävä! :D

Pahoittelut joistain pimeistä kuvista, toivottavasti näistä kuitenkin saa jonkinlaisen kuvan siitä, minkälainen keittiö ennen oli.

Keittiö olohuoneesta päin

Olohuoneesta päin, oikealla kylmiö (ja Nella)

Kylmiön/olohuoneen seinä (ja Ninni)



Ruokapöydän nurkalta otettu kuva



Keittiön takanurkasta olohuoneeseen päin


Roskakaapin ovi repsotti parisen vuotta...

Keittiön "takaa", täällä oli pakastimen lisäksi kissan ruuat ja hiekkalaatikko portin takana





Ja sitten kuvia uudesta keittiöstä:

Olohuoneesta päin







Keittiön takanurkasta

"Saareke" keittiön ja olohuoneen välissä
Kodinhoitohuone keittiöstä päin, välissä liukuovi


Khh

Khh

Khh

Khh
Tuonne kodinhoitohuoneeseen on tarkoitus siirtää pyykinpesukone ja saan myös ihka ensimmäisen kuivausrumpuni viikon päästä! Toistaiseksi koneiden paikka on toimittanut paperin- ja pahvinkeräyspistettä... Kodinhoitohuoneen kaappien päällekin on jo kertynyt jos jonkinmoista tavaraa, lähinnä Lotan askartelu-, piirrustus- ja muovailujuttuja. Säilytystilaa uudessa keittiössä on nimittäin todella paljon vähemmän kuin vanhassa, mutta jotenkuten on kaikki tarpeellinen saatu sinne nyt mahtumaan. Kodinhoitohuoneen puolelle saatetaan jossain vaiheessa hankkia jonkinlainen hyllykkö, johon sitten mahtuisi lisää tavaraa.

Kuvat on taas otettu jo pimeän aikaan, mutta eiköhän niistä saa käsityksen siitä, miltä keittiö näyttää ja ennen kaikkea eron entiseen huomaa! Mitäs mieltä te olette meidän uudesta keittiöstä?

lauantai 8. lokakuuta 2016

Remontin keskellä lasten kanssa

Elo-syyskuussa meille tosiaan tehtiin täydellinen keittiöremontti ja nyt ajattelin hieman kertoilla, kuinka elämä kahden pienen lapsen kanssa sujui remontin keskellä. Remontin meillä teki remppafirma ja itse hoidimme vain keittiön purkamisen.

1. viikko
Sunnuntaina me purettiin koko keittiö lattiasta kattoon. Apuvoimienkin kanssa purkamiseen meni koko päivä, jonka lapset olikin hoidossa mummon ja papan luona. Eipä tuosta mitään olisi tullut, jos olisi jatkuvasti pitänyt väistellä pieniä. Minua jännitti se, kuinka lapset ja eläimet saadaan pidettyä poissa keittiöstä, mutta siinä ei lopulta ollutkaan mitään ongelmaa. Lapset uskoivat, kun heille sanoi ettei keittiöön saa mennä ja koska meillä oli väliaikainen keittiö eteisessämme, jäi keittiö jotenkin aivan automaattisesti unohduksiin. Maanantaina remonttimiehet laittoivat keittiön ja olohuoneen välille muoviseinän, joten tämä asia helpottui entisestään. Eniten se, ettei keittiöön päässyt moneen viikkoon, tuntui ahdistavan meidän kissaa, jonka lempparipaikka on keittiön ikkunalla vahtaamassa lintuja.




Maanantaina remontti sitten alkoi todenteolla. Joni oli tietenkin päivät töissä ja minä suhasin lasten kanssa milloin missäkin, melko usein olimme minun vanhempieni kotona päivät, tai ainakin osan päivää. Jo pari ensimmäistä päivää osoitti, kuinka raskaita seuraavista viikoista tulisi, sillä olimme tyttöjen kanssa todella väsyneitä, kun jouduimme koko ajan olemaan liikkeellä ja pois kotoa. Vaikka maanantai ja tiistai oltiinkin lähes kokonaan juuri siellä mummilassa, eikä edes liikkeellä sen enempää. On se kuitenkin niin erilaista, kun aamulla pitää lähteä pois ja vasta illalla takaisin kotiin.


Kaiken lisäksi tiistaina kotiintullessani sain huomata ja sittemmin kuulla, että vessastamme oli jouduttu katkaisemaan vedet ja ne saataisiin takaisin vasta seuraavalla viikolla. Näin ollen talossamme ainoa paikka, josta saimme vettä, oli suihku. Kuulostaa aivan täydelliseltä järjestelyltä kahden pienen lapsen kanssa... Kuluvan viikon aikana rakas esikoisemme kuitenkin opetti minulle jotakin. Minä kun stressasin mm. käsienpesusta suihkussa, kuinka sitten kaikki vaatteet kastuu. Sanoin Lotalle että nyt laitetaan kumisaappaat jalkaan, ettei sukat kastu kun pestään kädet. Lotta hihkaisi aivan innoissaan: "jeeee mennään kumisaappailla suihkuun!". Silloin tajusin, että ehkei tämä nyt olekaan niin vakavaa ja ehkä maailma ei kaadu siihen, vaikka sukat tai ne kaikki kuivumassa olevat pyykit kastuisivatkin. Sillä onhan se nyt jännää, kun laitetaan sisällä kumpparit jalkaan ja mennään suihkuun!

Tiistaina keittiössä valettiin lattia, jonka piti antaa kuivua, joten keskiviikosta tuli vapaapäivä ja saimme olla kotona. Yllättäen valitsemamme laatat tulivatkin vasta torstaina iltapäivällä, joten myös torstai saatiin olla kotona. Vaikka remontti näin hieman venyikin, tuli nuo pari kotipäivää todella tarpeeseen tuossa kohtaa. Perjantaina sitten vietettiin taas päivä poissa kotoa.



2. viikko
Toinen remonttiviikko sujui jo paljon ensimmäistä paremmin. Jotenkin arkeen oli jo tullut tietynlaiset rutiinit, eikä kotoa poisoleminen tuntunut enää niin kummalliselta. Tehtiin paljon kaikenlaista, mm. käytiin luontopolulla ja uimassa. Tällä viikolla tajusin myös, että ollessamme vanhempieni luona voin tehdä ruokaa kotiinkin, eikä tarvitse turvautua vain pakkaseen ja mikroruokiin. Jännä, miten sitäkään ei ollut tullut aikaisemmin ajateltua. :D Mutta olipas muuten haastavaa suunnitella ruokia kotiin, kun käytössä oli ainoastaan mikro ruuan valmistusta ajatellen. Aina kun luulin keksineeni jonkun ruuan, mitä saisin tehtyä, olisi se sittenkin vaatinut uunia tai hellaa. Onneksi tosiaan älysin sitten tehdä ruokia mummilassa ja tuoda niitä sieltä kotiin. Vedetkin saatiin vessaan takaisin ja arki kotona helpottui hieman.
















3. viikko
Remonttiarki alkoi jo puuduttaa, etenkin kun tuntui, ettei homma juuri etene. Aamulla kotoa lähtiessä saatoin esimerkiksi luulla, että illalla vaikkapa katto on valmis tai seinät maalattu, riippuen tietenkin aina siitä, mitä minäkin päivänä oli tarkoitus tehdä. Remontti eteni kuitenkin niin, että kaikkea oli vähän aloitettu, mutta mikään ei varsinaisesti valmistunut. Sen takia remontin eteneminen varmasti olikin niin hankala huomata. Keittiökalusteita asennettiin osittain paikoilleen ja keittiö alkoi jo etäisesti muistuttaa keittiötä. Tällä viikolla kodinkoneet tulivat, mutta niiden asennus venyi seuraavaan viikkoon sähkömiesten kiireempien töiden takia. Myöskään sen takia keittiö ei ollut luvatusti viikonloppuna käytössä ja ruoka "tehtiin" edelleen eteisessä.




4. viikko
Pikkuhiljaa keittiö alkoi valmistua ja eri osa-alueet saatiin tehtyä loppuun. Kodinkoneet asennettiin paikoilleen ja saatiin lupa laittaa keittiössä ruokaa, vaikkei sitä vielä muuten pystynytkään käyttämään. Seuraavana päivänä päästiin jo tuomaan osa tavaroista paikoilleen ja lopulta keittiö oli "valmis" käyttöön. Valmis lainausmerkeissä sen takia, että saadessamme keittiön käyttöön jäi seuraavalle viikolle vielä muutama pikkuhomma, mm.puuttuvien vetimien asennus, yhden seinän kolhun korjaaminen ja maalaaminen, jalkaistojen laitto ja liukuoven asennus. Nämä käytiin tekemässä seuraavalla viikolla.



Nyt keittiö on ollut käytössämme jo muutaman viikon ja onhan se kyllä kiva! Vähän erilaista laittaa ruokaa, kun hellassa on muitakin säätöjä kuin on tai off ja ruokaa ei tarvitse käristää. Jopa jauhelihan paistaminen on saanut ihan uuden ulottuvuuden, kun se oikeasti paistuu eikä käy niin, että kun lihan laittaa pannulle, pitää taas odotella kymmenen minuuttia että jo kuumana ollut levy lämpenee uudelleen. Jonka jälkeen liha tietenkin käristyy... Nyt odotellaan vielä uutta jääkaapin ovea ja liukuovea, jotka menevät takuussa vaihtoon, koska olivat vialliset. Myös yksi putki lavuaarin alta vaihdetaan, sillä se tiputti vettä ja putkimiehen tarkastuksen jälkeen selvisi kyseisen putken olevan liian lyhyt... Kynnyslista uuden ja vanhan lattian väliltä puuttuu vielä myös, mutta se ei onneksi vaikuta keittiön käyttöön.

Yleistä
Remontin aikana meillä oli käytössä pääasiassa kertakäyttöastiat. Kuitenkin lapsilla oli molemmilla käytössä myös yhdet omat lautaset, jotka pyrittiin pesaisemaan heti käytön jälkeen. Samoin itselläni pidin käytössä teemukin. Myös aterimet oli oikeat. Eli eihän meillä oikeastaan ollutkaan kertisastioita kuin minulla ja jonilla lautaset, ja mukit esim.jugurttia ja juomista varten. :D Loppua kohden oikeiden astioiden määrä koko ajan lisääntyi ja välillä tiskivuori oli melkoinen. Ehkäpä arkea helpotti myös se, kun siirryin tiskaamaan vessasta kylppäriin ja otin vadin käyttöön. Pieniä asioita, joita ei tullut ajatelleeksi remontin alussa: silloin ajattelin vain, että tehdään mahdollisimman vähän tiskiä, jottei tarvitse varsinaisesti tiskata. Loppupeleissä kuitenkin ne oikeat astiat oli _yllätysyllätys_ paljon kertakäyttöisiä käytännöllisempiä, eikä se tiskaaminenkaan niin haastavaa ollut vallitsevissakaan olosuhteissa.

Raskainta tuon remontin aikana oli juuri se kotoa pois oleminen. Se, kun aamulla piti ruokkia lapset ja saada kaikki lähtökuntoon ajoissa. Lähteä pois kotoa kuluttamaan päivää. Aamupäivät kuluivatkin ihan mukavasti, mutta iltapäivät olikin sitten hieman haasteellisempia. Ja se illalla kotiintuleminen: hirveällä kiireellä ruokaa lapsille ja koirille, koirien ulkoiluttaminen, siivoaminen, tiskaaminen, pyykkääminen... Kirjoitinkin jo aiemmin siitä, kuinka tämä jakso sai minut pohtimaan sitä, minkälaista se arki sitten onkaan, kun palaan töihin. Kaiken kaikkiaan remonttiaika oli siis melkoista kiirettä koko ajan ja erittäin raskasta. Nyt voi viimein huokaista helpotuksesta, kun remontti on ohi, vaikka riittäisihän täällä remontoitavaa kyllä muutenkin. Ehkä nyt kuitenkin jonkin aikaa vaan nautitaan meidän uudesta ihanasta keittiöstä. :)

Siellä varmasti odotellaan kuvia uudesta keittiöstä. Tarkoitus olisikin mahdollisimman pian saada otettua kuvat nyt valmiista keittiöstä ja laittaa tänne blogiin ennen ja jälkeen kuvia.