sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kummit ja kummius

Meillä Jonin kanssa on ilo olla kahden ihanan tyttösen kummeja. E täyttää pian kolme vuotta ja M yhden. Minulle kummius merkitsee kristillistä opastusta enemmän läsnäoloa lapsen elämässä turvallisena aikuisena. Haluan kummina luoda läheisen suhteen kummilapsiini jo pienestä pitäen ja pysyä heidän elämässään aikuisuuteen saakka (ja toki siitä eteenkinpäin). E:tä olemme viime aikoina nähneet harmittavan harvoin, M-tyttöä säännöllisesti. Kivaa olisi joskus hakea kummityttö kyytiin ja mennä vaikka retkelle tai HopLoppiin, mutta toistaiseksi autoon ei mahdu kovin montaa turvaistuinta. Ehkä siis hieman myöhemmin. :) Muutenkin omat lapset tuovat haasteita myös kummiuteen, sillä yleensä kummilapsia tavatessa omatkin on mukana ja vaativat huomiota. Tämäkin varmasti helpottaa lasten kasvaessa ja toivonkin, että meidän tytöistä ja kummitytöistä tulisi myös ystävyksiä.

Nimenomaan läsnäoloa lapsen elämässä toivon meidänkin lasten kummeilta. Molemmille lapsille kummeja mietittäessä mietimme myös veljiäni puolisoineen. Koska Jonilla ei ole sisaruksia, ei lapsillamme ole setiä tai tätejä kuin kaksi enoa. Siksipä halusimme enojen olevan tärkeitä lastemme elämässä enoina ja valitsimme kummit erikseen. En nimittäin usko, että lapsen elämässä voisi koskaan olla liikaa tärkeitä aikuisia. Aika näyttää, kuka tai ketkä lapsemme kokee itselleen läheisimmiksi ja kenelle uskoutuvat silloin, kun äiti ja isi on ihan tyhmiä.

Lotalla kummeja on neljä: ammattikorkeakoulusta rakkaaksi ystäväkseni löytynyt A, Jonin hyvä ystävä J sekä yhteiset ystävämme M ja N. Myös Venlalla on neljä kummia: esikoistemme myötä ystäväksi tullut T, Jonin hyvä ystävä O sekä meidän molempien ystävät ja kummityttömme M:n vanhemmat R ja S. Aika samanlaiset "setit" kummeja siis molemmilla tytöillä.

Vaikka pappikin sanoi kastepuheessaan kummien olevan sponsoreita, ei materia ole meille tärkeää. Tärkeintä on lapselle annettu aika ja välittäminen. Toivon, että jokainen lapsemme kummi luo omanlaisensa suhteen lapseen ja että kummeista tulee lapsillemme tärkeitä.  Että silloin, kun äidille ei voi jotakin kertoa, voisi lapsi (tai toivottavasti vasta teini...) turvata esimerkiksi kummiinsa.

Lotasta huomaa jo, kuinka hän nauttii kummiensa seurasta. He jaksavat leikkiä Lotan kanssa ja Lotta saa heidän jakamattoman huomionsa. Äitiä ei yleensä kelpuuteta leikkeihin mukaan, kun kummit on kylässä. :D Venlakin on jo ehtinyt luoda suhdetta kummeihinsa mm. olemalla yhtenä iltana hoidossa toisen kummitätinsä luona. Muutenkin olemme paljon tekemisissä etenkin kummitätien kanssa, joten heistä tulee lapsille automaattisesti tuttuja. Toivotaan, että välit pysyvät läheisinä lasten kasvaessakin.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Ähtärin eläinpuistossa

Meidän oli tarkoitus käydä tänä kesänä Etelä-Suomessa vähän sukuloimassa ja samalla reissulla Korkeasaaressa, mutta eihän me sinne koskaan ehditty. Myös täällä meidän nurkilla piti käydä kotieläinpihalla, mutta eihän me sinnekään päästy. Ajattelin jo, että säästetään sitten kaikki eläinpihat vaikka ensi kesään, kun Lottakin on isompi, mutta meidän lenkin varrella olevat lehmät on tehneet Lottaan niin suuren vaikutuksen, että olihan niitä eläimiä lähdettävä katsomaan. Koko kesä on ollut yhtä hulinaa ja myös tästä eteenpäin kaikki viikonloput pitkälle syksyyn on täynnä ohjelmaa, joten tänään oli lähdettävä jos jossain aioimme käydä. Niinpä lähdimme heti aamusta kohti Ähtäriä ja eläinpuistoa ja olimmekin parkkipaikalla juuri kymmeneltä puiston auetessa.

Lotta odotti karhujen näkemistä, sillä E-poika vanhempineen oli juuri eilen käynyt samaisessa paikassa ja lähettänyt meille kuvia karhuista. Ennen karhuja päästiin kuitenkin ihastelemaan jos jonkinmoisia eläimiä, tosin harmillisen moni nukkui tarhan perällä pusikossa, eikä me päästy niitä ihastelemaan. Tässä muutamia hetkiä retkemme varrelta.



Otimme mukaan tuplarattaat, mutta alkumatkaa lukuunottamatta Venla ei vaunuissa viihtynyt ja Lotta sai matkata kärryissä itsekseen Venlan keikkuessa mukana kantoliinassa.





Suuren vaikutuksen Lottaan taisi tehdä visentit, jotka muistuttivat hieman lenkin varrella asuvia lehmiä. Ainakin Lotta kovasti huuteli visenteille "muu muu!".




Kahvio oli kiinni, mutta onneksi olin varautunut eväillä, jotka maistuivatkin jo kaikille oikein hyvin.




Majavatarhassa näimme vain pesässään nukkuvan majavan, mutta pari joutsenta uiskenteli samaisessa paikassa ja Lotan mukaan olivat kylvyssä, aivan kuten hänkin.




Yritettiin ottaa kuvaa Lotasta ja isistä ilveksinä, mutta eihän se ihan sujunut. :D




Pöllöt on kovassa huudossa Lotalla tällä hetkellä ja hymy levisikin korviin saakka kun mentiin pöllötaloon bongailemaan pöllöjä (jotka kyllä aika hyvin maastoutuivat puiden oksiin...).




Sitten lähestyttiinkin jo niitä karhuja (kylläpäs tuo Venla retkottaa liinassa nukkuessaan...).


Karhutarhalla Lottaa alkoikin ilmeisesti pelottaa karhut, eikä hän halunnut ollenkaan tulla niitä katsomaan. Seuraavassa tarhassa oli kuitenkin karhu kylvyssä ja se jos mikä olikin Lotan mielestä hauskaa.


Minua jäi hieman harmittamaan, ettei me nähty saukkojakaan kuin pesässä kerällä nukkumassa. Muistan nimittäin, kun joskus lapsena ollaan tuolla käyty ja uivia saukkoja on päässyt katsomaan lasin läpi veden alle. Ehkäpä ne ensi kerralla ovat hereillä.

Eläinpuiston jälkeen mietimme, oltaisiinko käyty vielä Tuurin kyläkaupassa ja muumipuistossa leikkimässä, mutta koska tytöt olivat hyvässä nukkumismoodissa, päätimme käyttää tilaisuuden hyväksi ja ajella suoraan takaisin kotiin. Reissu oli kiva ja Lotta kertoo näitä kuvia katsellessamme, mitä kaikkea reissussa tapahtui ja nähtiin. Kiva siis, että päätimme lähteä. Ensi kesänä voitaisiin sitten yrittää sinne Korkeasaareen...

tiistai 18. elokuuta 2015

Taaperon kuulumiset

Ajattelin tulla kertomaan, mitä meidän pian kaksi vuotiaalle taaperolle kuuluu.

Omaa tahtoa löytyy jo hyvin ja tällä hetkellä Lotta haluaa tehdä kaiken itse. Jos yritän tehdä Lotan puolesta, kuuluu vierestä kovaan ääneen "Isse! Isse!". On erittäin hyvä asia, että Lotta pitää huolen siitä, että saa yrittää itse tehdä asioita. Liian monesti ollaan kiireellä lähdössä ja minä laitan Lotalle kenkiä jalkaan, kunnes Lotta komentaa haluavansa laittaa ne itse. Eihän se niitä ikinä opi laittamaan, jos on äiti aina laittamassa. :D Onneksi kuitenkin ainakin vielä toistaiseksi Lottaa saa auttaa sen jälkeen, kun hän on yrittänyt itse ja todennut, ettei vielä osaa. Tosin jos Lotta on itse laittanut kengät vääriin jalkoihin, ei niitä todellakaan saa mennä laittamaan oikeisiin jalkoihin tai alkaa järjetön huuto...

Yhtenä päivänä Lotta laittoi kypärän päähän ja sanoi lähtevänsä ralliautolla töihin. Siitä otettiin isille parit selfiet.


Sanoja tulee koko ajan lisää ja lauseet monipuolistuu, tällä hetkellä tulee kolmen sanan lauseita. Myös omistusmuotoa Lotta osaa toisinaan käyttää, esimerkiksi tuodessaan minulle kirjan sanoo "äitin" ja sitten hakee itselleen "Otan" (Lotan). Tällä hetkellä suosiossa on "leikki", jossa Lotta soittaa ovikelloa ja sanoo "Ding dong, sisään!" ja tulee kylään. Sama toistetaan haettaessa leluja yksitellen toiseen huoneeseen, jokainen lelu soittaa ovikelloa ja hänet kutsutaan sisään. Lotta yllättää usein uusilla sanoilla, monestakaan en aina tiedä, mistä hän on sen oppinut.

Lotta tykkää auttaa kaikenlaisissa kotiaskareissa ja haluaakin olla mukana lähes kaikessa. Viimeisimpänä Lotta rakensi isin kanssa terassia monena päivänä.




Lotta muistaa paljon asioita. Kaikista hänelle annetuista tavaroista Lotta muistaa, kuka ne antoi. Viimeisimpänä minun vanhempani toivat Lotan leikkihuoneeseen minun mummolastani vanhan sohvan. Nyt aina sohvalle mennessään Lotta kertoo, kuinka pappa kantoi sohvan siihen. Yhtenä päivänä vajaan vuoden ikäinen kummityttömme oli meillä kylässä ja Lotta tönäisi häntä niin, että hän alkoi itkeä. Tästä tietenkin Lottaa toruimme ja koko illan Lotta toisteli tytön nimeä ja "sattuu". Myös kysyttäessä, missä jokin tavara on, Lotta useimmiten osaa kertoa tai hakea tavaran oikeasta paikasta.

Jälleen kerran pitää kertoa, kuinka mainio isosisko Lotta on. Tosin omasta mielestään hän ei ole sisko vaan tyttö. Tästä huolimatta Lotta hoitaa siskon roolinsa hienosti; huolehtii, että vauva tulee mukaan ja hoitaa, kun Venlaa itkettää. Yhtenä päivänä Venla itki sitterissä ja hetken päästä hiljeni. Kun menin katsomaan, Lotta seisoi Venlan edessä ja näytti hänelle korttia, jossa oli vauvan kuva. Enpä olisi itse keksinyt moista. :)



Taaperon harrastuksista olisi tarkoitus kirjoittaa oma postaus. Rotarokotteen myötä Venla on ollut päivisin kovin itkuinen, joten kirjoittamiselle ei oikein ole löytynyt aikaa. Myös uhma alkaa nostaa kunnolla päätään, joten päivät on kyllä aika työntäyteisiä...

tiistai 11. elokuuta 2015

Ristiäislahjat

Tässäpä sitten Venlan hienot ristiäislahjat. :)

Kummeilta Venla sai valokuvakehyksen, soittorasian ja rahaston, johon tupsahtaa joka kuukausi 15 €. (Pitäis varmaan laittaa Lotankin rahastoon säännöllisesti rahaa...).



Isovanhemmilta ja isoisovanhemmilta tuli kastetodistuskäärö, ensihammasrasia, vauvakirja, Pikku Myy muki ja kulho, Marimekon vaatteita sekä aivan ihana muistojen laatikko.








Enoiltaan Venla sai Pentikin pupun, Pikku Myy pyyhkeen, pipon, paidan ja Irlannista asti tuodun pehmoisen lampaan.



Kaikki lahjat olivat todella hienoja ja mieluisia. Seuraavaksi äidillä onkin vuorossa juosta ympäri kaupunkia kaiverruttamassa lahjoja, ne kun taisi jokainen olla hankittu eri liikkeestä. :D Kiitos vielä kerran kaikille ihanista lahjoista! <3

maanantai 10. elokuuta 2015

Venla 2 kk

Lauantaina Venlalla tuli ikää mittariin jo kaksi kuukautta ja tänään käytiin neuvolassa hakemassa uudet mitat.

Kaksi kuukautinen Venla haluaa jo kovasti seurustella. Jos hänet jättää sitteriin istumaan niin, ettei näe muita, ei hän siinä kauaa viihdy. Paljon kivempaa on katsella vaikkapa isosiskon touhuja. Paras paikka on kuitenkin äidin syli ja mieluiten vielä tissi suussa... Venla ei siis vieläkään syö tuttia tai pulloa, edes Lotan syöttämänä. ;)


Pari kertaa olen saanut Venlan syömään pullosta huimat 10 ml. Lotta yleensä sitten huitaisee loput maidot omaan suuhunsa, mutta tänään yritti syöttää niitä vielä vauvalle siinä onnistumatta.

Neuvolakäynti oli pikainen, otettiin vain mitat ja annettiin ensimmäinen rotavirusrokote. Sillekin Venla vain irvisteli ja yökkäili (rotarokote ei siis ole piikki vaan annetaan suun kautta nesteenä). Nyt Venla painaa 5760 grammaa ja on 59 cm pitkä. Pituutta kyllä hieman epäilen, koska pää ei ollut ihan kunnolla kiinni mittalaudan seinässä, mutta sinne päin se ainakin on. :)

Lotta oli mukana neuvolassa ja koska olin luvannut, että neuvolan jälkeen mennään puistoon, Lotta hoki koko käynnin ajan "puistoon, puistoon" ja sanoi heipatkin monet kerrat. Puistossa olikin kiva käydä pitkästä aikaa leikkimässä, Venlakin nukkui vaunuissa kun välillä kävi vähän heiluttamassa.


Törmäsimme eilen ensimmäiseen "ongelmaan" Venlan nimen suhteen. Toisen koiramme nimi on Nella ja Lotan suusta Nenna. Myös Venla kääntyy Lotan suussa Nennaksi ja Lotta luuleekin, että Venlasta puhuttaessa puhutaan Nellasta. Mutta eiköhän tuo ajan kanssa korjaannu, ei vaan oltu arvattu, että Nella ja Venla menisi sekaisin. :D

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Ristiäiset

Eilen meillä vietettiin pikkusiskon ritiäisiä. Edellisyö oli kuuma, joten vauva nukkui normaalia levottomammin ja äiti vielä sitäkin huonommin. Aamukin alkoi pienellä jännitysnäytelmällä, nimittäin samalla sekunnilla kun avasin ulko-oven ja päästin koirat pihalle, lähti pihastamme juoksemaan rusakko. Ja koirat tietenkin perään. Onneksi noilla paimenkoirilla ei ole sen kummoisempaa metsästysviettiä, eivätkä ne kyllä nopeudestaan huolimatta kauan pysyneet rusakon perässä, joten hetken huhuilun jälkeen molemmat koirat palasivat omaan pihaan.

Aamu oli täynnä tohinaa, kun molemmat lapset piti ruokkia ja kylvettää, ja ehtiä vielä itsekin suihkuun ja laittautumaan. Lisäksi kaikki oli vielä laittamatta, sillä esimerkiksi astioita ei noiden eläinten (ja Lotan) takia uskaltanut laittaa edellisiltana valmiiksi. Onneksi Jonin äiti oli auttamassa ja omanikin tuli pari tuntia ennen juhlien alkua, joten nopeasti saatiin kaikki valmiiksi. Yhdentoista jälkeen vieraitakin alkoi saapua ja vauvakin ehti nukahtaa tässä välissä. Hieman ennen kahtatoista syötin vielä vauvan ja kahdeltatoista sitten alkoi itse kastetilaisuus.


Halusin, että Lotta saa halutessaan tulla mukaamme eteen ja alusta asti Lotta siellä mukana keikkuikin. Se ei vaan mennyt ihan niin hienosti kuin olisi voinut toivoa... Lotta ei kuitenkaan halunnut mennä muiden luokse, joten välillä heiluttiin sylissä ja välillä tavoiteltiin kastepöydässä palanutta kynttilää. Lotan ehdottomat suosikit kasteen aikana oli alussa ja lopussa lauletut virret, sillä laulun loppuessa Lotta hihkui "Lisää, lisää!". Alkuun olimme valinneet virren "Ystävä sä lapsien" ja loppuun "Suojelusenkeli". Vauvakin viihtyi suhteellisen hyvin, jossain vaiheessa hieman itkeskeli ja kummitäti sai hyssytellä, mutta kaikenkaikkiaan hienosti meni.


Lotta pääsi kuivaamaan vauvan pään kasteen yhteydessä. Olin hieman epäillyt, uskaltaako Lotta sitä tehdä talon ollessa täynnä vieraita, mutta hienosti se meni. :)




Ketäänhän ei varmaankaan kiinnosta, mikä pikkusiskon nimeksi tuli? ;) No, kerrotaan nyt kuitenkin: pikkusisko sai nimekseen Venla Karoliina. Äitini (ja varmaan muutkin) on arvuutellut jo pitkään, mikä vauvan nimeksi tulee ja aamulla soittikin minulle, että joko Venla Emilia on herännyt. Hieman menin hämilleni mutta vastasin vain, että kyllä vauva jo valvoo. :D Itse asiassa Venlan oli keksinyt enoni, hänelle oli vain yhtäkkiä tullut mieleen, että Venla se on. Raskausaikana toinen vahva vaihtoehto oli Linnea ja sen itse asiassa arvasi jo useampikin. Venla on kuitenkin nimi, mitä jo hieman mietittiin Lotalle ja josta silloin ajattelin, että jos joskus vielä saan tytön, tulee siitä Venla. Lisäksi raskausaikana näin unta, että annoimme vauvalle nimen Venla Sofie. Kun vauva sitten syntyi ja sain hänet syliin, tuli minulle heti olo, että hän on Venla. Siltikin etunimeäkin mietittiin ja vaihtoehtoja punnittiin, joten nimi on kyllä tarkkaan harkittu. Toiseksi nimeksikin oli useampi vaihtoehto, mm. edelleen tuo Linnea joka etunimenä hylättiin. Karoliina tuli sitten Karoliina-kirjojen mukaan, joita minulla lapsena oli, aivan kuten Lottakin on saanut nimensä Se pikkuinen Lotta-kirjan mukaan. Ja näin siis muodostui toisen tyttäremme nimi. :)





Juhlat olivat onnistuneet, vieraat viihtyivät ja tarjottavat olivat hyviä. Itse en joutunut tekemään kuin suolaiset piirakat, mummot ja kummit auttoivat muiden herkkujen valmistuksella. Lämpöäkin riitti, meidän talo on vielä sellainen että lämpenee todella nopeasti. Parikymmentä henkeä samaan tilaan ja jo valmiiksi hiostava ilma, siinä ei auttanut juurikaan edes tuulettimet. Onneksi se ei vaikuttanut tunnelmaan. :)


Lotta sai kaverikseen rakkaan ystävänsä E:n ja lapsukaiset leikkivät hienosti yhdessä. Toki välillä Lotta vei mukanaan myös aikuisia, mutta hyvin Lottakin viihtyi. Ja oli muuten väsynyt juhlien jälkeen! Niinkuin taisi olla muutkin...




Eilinen päivä oli hieno ja siitä jäi hyviä muistoja. Ennen kaikkea pikkusiskolla on nyt nimi, jota pitäisi osata alkaa käyttää. :D Kiitos kaikille auttaneille ja tietenkin myös kaikille vieraana olleille ihanasta päivästä. <3

Ps. Kiinnostaako teitä erillinen postaus siitä, mitä Venla sai lahjaksi?

torstai 6. elokuuta 2015

Ristiäisvalmisteluja

Tällä viikolla meillä on käynyt tohina, kun ristiäisiin on alettu valmistautua. Maanantaina äitini kävi pesemässä ikkunoita (en tiennytkään, että ne ovat oikeasti noin kirkkaita...) ja kahviteltiin samalla kummisetäni ja mummoni kanssa. Tiistaina kävin jälkitarkastuksessa (kaikki ok) ja vauvan kanssa pyörähtämässä kaupungilla.


Joka päivä on paikkoja järjestelty, nurmikkoa leikattu ja to do-listalta ruksittu tehtyjä tehtäviä. Ehdittiinpä keskiviikkona treffaamaan muita kylämme äitejä, virkistävää vaihtelua siivoiluun. :)


Tänään pappi kävi meillä juttelemassa kasteen kulusta ja nyt on sitten se nimikin vihdoin päätetty. Etunimi on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta toiseksi nimeksi oli useampi vaihtoehto. Lauantaina se sitten paljastuu. ;)

Käytiin tänään myös  koko perheen voimin lounaalla. Lotta viihtyi hienosti leikkipaikalla ja piirtämässä ja pikkusisko veteli sikeitä.



Huomenna luvassa onkin sitten vielä kunnon siivoamista ja leipomista. Eiköhän ne juhlat siitä valmistu. :)