Toissakerralla Lotta viimein uskaltautui istumaan muiden lasten kanssa matalalle penkille ja siitäkös se vasta riemu repesi! Kun hän oppi itse menemään penkille istumaan, ei hän siitä sitten suostunut pois lähtemään. Edes silloin, kun piti lähteä tanssimaan ja leikkimään. Lotta nökötti penkillä ja jos hain hetkeksi tanssimaan, niin oli pian taas kiivennyt penkille istumaan. Istumaan menemistä onkin tuon kerran jälkeen harastettu paljon myös kotona ja Lotta menee istumaan vaippapaketin, pahvilaatikon, pehmopossun ja jopa koiran päälle.
Muskarin jälkeen jäämme aina seurakunnan järjestämään ja muskarin kanssa samassa rakennuksessa olevaan Nappulakuppilaan syömään lounas ja hetkeksi leikkimään. Meidän muskari loppuu klo 11 ja tuo kuppila jo 11.30, joten varsinkaan syömisen jälkeen leikkiaikaa ei hirveästi jää. Niinpä tällä viikolla menin kuppilaan jo ennen muskaria, jotta Lotta ehtisi paremmin leikkiä. Mutta ei, Lotta halusi olla vain sylissä. Ilmeisesti tuo kuppilassa käyminen ennen muskaria kuitenkin toimi Lotalle lämmittelynä, koska muskarissa hän olikin alusta saakka aivan valloillaan. Meni jopa ensimmäisenä hakemaan soittimia, kun yleensä hakee viimeisenä minun kehottaessani häntä siihen. Jälleen penkillä istuminen oli niin jännää, ettei tyttöä siitä saanut muihin touhuihin kuin hetkeksi, mutta ei kai tuo niin vaarallista ole.
Muskari on siis lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka itse silloin hieman nurisinkin ryhmien yhdistämisestä. Lotta kuitenkin nauttii ja sehän se on pääasia. En ehkä ole täällä vielä maininnut, mutta lopetimme taaperotanssin sen ensimmäisen kerran jälkeen. Koen, että se on parempi vasta kun Lotta on hieman isompi ja myös oma jaksamiseni painoi tuossa päätöksessä. Eiköhän me saada aika kulumaan muutenkin. :)