Neuvolareissun jälkeen käytiin Mymmelin kanssa kaupungilla. Käytiin tilaamassa kukkakimppu lauantaiksi ja ostamassa särkylääkettä Mymskille, jos rokotteesta nyt tulee jotain. Kaupugilla oli mukavan väljää aamupäivästä ja päästiin kivasti liikkumaan vaunujen kanssa. Siitä muistuikin mieleeni mm. sunnuntaiset koiranäyttelyt, joissa vaunujen kanssa liikkuminen ei sitten ollutkaan ihan niin helppoa... Mä oon jotenkin elänyt siinä uskossa, että mm. lasten ja vaunujen kanssa liikkuville sekä esim. vanhuksille tai invalideille annettaisiin tilaa, mutta näköjään ei. Koiranäyttelyssähän oli tietysti paljon koiria ja ihmisiä, ja jotkut paikat oli tosi ahtaita kulkea, kun ihmiset olivat levittäytyneet käytäville. Kukaan ei kuitenkaan väistänyt meidän yrittäessä vaunujen kanssa pujahtaa välistä, ja vastaantulevatkin tunkivat aina ensin, niin että me jouduttiin odottamaan, että joskus ne vastaantulevat loppuu ja me päästään liikkeelle. Kun lähdettiin näyttelyistä pois, mulla oli pää punaisena huutava Mymmeli sylissä samalla kun lykin vaunuja Jonin tullessa Ninnin kanssa perässä. Meille ei tässä vaiheessakaan annettu tietä... Kuitenkin ihan törkeintä mun mielestä oli se, kun mä pääsin parkkihallin ovelle ja Joni oli jäänyt Ninnin kanssa meistä jälkeen. Mulla oli edelleen huutava vauva sylissä ja vaunut, eikä KUKAAN niistä kymmenistä ihmisistä, joita paikalla oli, tehnyt elettäkään avatakseen mulle parkkihallin oven, vaikka oli selvää, etten pääse ovesta mitenkään yksin... Onneksi oli Joni mukana. Mä pidän itseäni kohteliaana ihmisenä ja avaan ovia mummoille ja muillekin, ja myös kiitän jos mulle vaikka pidetään ovea auki. Miksi nykyään tuntuu olevan niin vaikeaa ajatella muita kuin itseään? Kaikilla on aina niin kiire, että lastenvaunujen kanssa liikkuvat on vain tiellä, joten niitä voidaan kiilailla ja rynniä ohi. Vinkkinä kaikille vaunuttomille, ei niitä vaunuja sen takia siellä lykitä, että oltaisiin muiden tiellä, eikä vaunujen kanssa ole aina ihan helpoin kulkea, joten joskus voi vaikka väistää tällaisia vaunullisia ihmisiä. Ei luulisi sen puoli metriä sivummalta kulkemisen olevan liian raskasta... Enkä nyt tosiaankaan tarkoita, että pitäisi esim. päästää edelle jossain jonossa tms., vaan ihan vaan kadulla tai käytävällä antaa tilaa niin, ettei vaunuilijan tarvitse koko ajan pysähdellä varomaan edestä ja takaa rynniviä ihmisiä, vaunuilla kun ei ihan ketterästi pujotella ihmisjoukossa.
Ristiäisiä varten pitäisi tehdä vielä vaikka mitä. Perjantai taitaakin olla siivous- ja leivontapäivä. Onneksi on taas ihan kurakelit, niin on turha kuvitellakaan siivoavansa aiemmin, kun koirat tuo kuraa niin paljon sisälle... Mutta eiköhän sitä sitten perjantainakin kerkeä.
Nyt ei kyllä ajatus kulje yhtään, joten lopetetaan tähän. :)
Heheh, luin tekstin läpi ja taisi nyt tulla melkoinen valitusvirsi... Oon väsynyt enkä nyt jaksa etsiä hyviä puolia siitä, ettei ihmiset ole kohteliaita. Tämähän nyt oli hurjaa yleistämistä, mutta ehkä täällä päin asuu yllättävän tympeitä ihmisiä, tai sitten se on tämä syksyn synkkyys..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti