Vaikka oon kai jo hyväksynyt asian, niin jollain tavalla siitä jäi haikea olo. Mulla on jotenkin ikävä imettämistä, vaikka se onkin ollut jo pidemmän aikaa hankalaa ja monta kertaa on tehnyt mieli lopettaa. Lotta on niin kovin kärsimätön ja kun maitoa ei tipu tissistä suuhun saman tien kun hän haluaa syödä, on kaikki pilalla. Ja nykyään vaikka maitoa suorastaan valuisi, ei kelpaa kuin pullo. Jonkin aikaa imettäminen oli yhtä säätöä: huutoa, tutti, tissi, huutoa, tutti, huutoa, tutti, tissi, tutti, tissi, tutti, tissi, huutoa, tutti, tissi.... Sitä ei kyllä tuu ikävä!
Oon kuitenkin tyytyväinen, että pääasiassa onnistuin imettämään Lottaa ensimmäiset neljä kuukautta ja voidaan jo aloitella kiinteitä. Ja onneksi en luovuttanut imettämisen suhteen, vaikka olis ollut miljoona kertaa helpompaa lopettaa jo aikoja sitten. Nyt en kuitenkaan enää jaksa tapella ja huudattaa Lottaa, meille sopii nyt paremmin tämä järjestely. Tarkoitus olisi tässä piakkoin tehdä porkkana- ja bataattisosetta ja aloitella maistelu niistä. Toivottavasti ei sit huudeta seuraavaa paria kuukautta kiinteiden aiheuttamia mahakipuja...
Eilen kokeilin pitkästä aikaa kantoliinaa. Testasin sitä jo kun Lotta oli vasta parin viikon ikäinen, mutten saanut sitä laitettua hyvin ja se jäi lojumaan kaapin perukoille. Nyt päätin kuitenkin antaa liinalle uuden mahdollisuuden ja hyvä niin, nimittäin nyt se toimi. :) Pitäisi vielä opetella sidontoja, joissa lapsen saisi kasvot eteenpäin, Lotta kun haluaisi katsella, minne mennään. Eilen kuitenkin nukahti tuohon ja tänään oli kyydissä kun imuroin.
Tänään sitten tosiaankin oli se siivouspäivä. Vaihdettiin samalla olohuoneen järjestystä, jotta uudesta keinutuolistammekin näkee tv:n. Keinutuoli on nimittäin Lotan suosikki ja siihen on hyvä nukahtaa, tosin mä en nyt oikein pysty keinuttelemaan kun sen asentohuimauksen takia tulee huono olo keinuessa...
Lotta nukkui ulkona tunnin päikkärit, mutta mä taisin pukea sille vähän liikaa päälle, kun heräsi sitten ja oli ihan kuumissaan. Vielä hieman opettelua tuon vaatteiden määrän kanssa... No, ens kerralla jätetään villapaita pois. :)
Ulkona oli ihana ilma ja olis kyllä tehnyt mieli käydä ihan lenkilläkin, eikä vaan pikku kieppiä, mutta Jonilla oli ruoka valmistumassa, kun vein Lotan ulos ja sit urakoitiin se järjestyksenvaihto. Ensi kerralla sitten. :)
Hyvä saavutushan tuokin on jo, tuo 4 kuukauden imetys! :) Ja parempi, että tyttö saa mahan täyteen eikä ruokailu ole yhtä huutamista. Vaikka varmasti tuntuu haikealta, itse kanssa haikeudella ajattelen sitä päivää, kun imetys loppuu. Toivottavasti kiinteiden maistelu alkaa hyvin! :)
VastaaPoistaJoo kyllä tää helpottaa meidän elämää huomattavasti, kun ei tarvii siitä syömisestä tapella. Ja toistaiseksi vielä välillä onnistuu edes se yksi imetys per päivä, joten otetaan siitä kaikki ilo irti. :)
Poista