Päivällä pihaamme ajoivat ensin mun vanhemmat ja heti perään Jonin vanhemmat. Mun vanhemmat tuli hakemaan autotallista tavaroitaan ja Jonin vanhemmat muuten vain käymään, mutta pianhan siitä sukeutuikin kunnon pihatalkoot. :D Täytyy kyllä sanoa, että toi piha ei oo koko kesänä näyttänyt niin hyvältä kuin miltä se nyt näyttää. Kiitos siis avusta kaikille, itsehän en tehnyt muuta kuin seurasin sivusta. :D Mutta sekin otti kyllä koville, hirveää vihlomista nivusissa ja kun vieraiden lähdettyä rupesin tekemään ruokaa, supisti suunnilleen joka hetken jonka olin seisaallaan.
Huomenna poksuu taas viikot. Muutama onkin jo kysellyt multa, että joko synnytys jännittää. Ei oikeastaan vielä, vaikka kyllähän se koko ajan on enemmän ja enemmän mielessä. Kun supistelee kipeästi ja miettii, että nytkö se syntyy, niin silloin alkaa vähän jännittää. Eli luulen että jännitys iskee sitten kun alkaa tapahtua. Enemmän tällä hetkellä jännittää se, missä Joni on silloin kun synnytys alkaa ja ehtiikö se mukaan plus jos Joni on jossain muualla kuin kotona, millä mä pääsen sairaalaan. Toivon siis oikeestaan että alkais vaikka yöllä niin ei tarviis miettiä mitään ylimääräistä.
Mulla on vähän ristiriitaiset tuntemukset sen suhteen, että joko haluaisin että vauva syntyy. Toisaalta, mikäs siinä, kaikki on aika lailla valmista ja mahakin alkaa jo kiristää ja olo on tukala. Toisaalta en kuitenkaan tiiä oonko ihan vielä valmis. Jotenkin en haluis ehkä ihan vielä luopua tästä mahasta ja sit taas toisaalta en malta odottaa että päästään tapaamaan Batman kasvotusten. Oon nyt vaan yrittänyt ihastella mahaani kun se tuossa mukana vielä kulkee. :) No, joka tapauksessa, vauva tulee kun on tullakseen ja on kyllä tervetullut milloin vain. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti