Nyt ei lähde...

...juttua nimittäin. On tullut jo muutamakin useamman päivän tauko tänne kirjoittamisessa. En oikeastaan tiedä, mistä se johtuu, ei vaan ole ollut asiaa tai aikaa. Eikä ehkä kiinnostustakaan juuri nyt niin paljoa. En tiedä, jatkaako blogini nyt sitten harvemmin päivittelyä, vai palaako kirjoitusinto. Kirjoittelen silloin, kun asiaa, intoa ja aikaa riittää. Älkää siis ihmetelkö, jos tänne ei joka päivä jotakin ilmesty. :)

Tänään sain viimeinkin hoidettua työasiat ainakin jonkinlaiselle mallille. Soittelin viime viikolla esimiehelleni ja tänään kävin paikan päällä. Oli jonkin verran outoa asioida esimiehen kanssa, jonka olin nähnyt vain kerran aiemmin. Meidän osastolla nimittäin vaihtui esimies juuri, kun jäin itse pois töistä. Joka tapauksessa, pidän viime talven talvilomat ja tämän kesän kesälomat tuohon vanhempainvapaan perään, eli olen viisi viikkoa lomalla heinäkuun alusta eteenpäin. Siitä jatkan suoraan hoitovapaalla, joka kestää tämän vuoden loppuun. Jos tilanne näyttää siltä, saan palata töihin jo aiemmin ja toisaalta hoitovapaan voin pitää kahdessakin osassa. Pääasia nyt on se, että saan taas muutaman kuukauden huokaista helpotuksesta, kun ei tarvitse koko ajan vaivata päätä työasioilla. Hoitovapaan ilmoittaminenkin jäi melko viime tippaan, lauantaihin mennessä olisi pitänyt olla laput täytettynä. Mutta onneksi kaikki on nyt järjestyksessä. Vielä pitäisi kuitenkin selvittää, paljonko minulle lomailusta maksetaan ja toimittaa verokortti palkkahallintoon, ihan hirveästi kun ei huvita maksaa 60 prosenttia veroja. :D Ja kotihoidontukeakin pitäisi muistaa hakea.

Työpaikalla käydessäni törmäsin muutamaan vanhaan työkaveriini, jotka siis työskentelevät osastolla, jossa aikoinaan aloitin firmassa. Lottakin rekryttiin jo töihin, ensi maanantaina saa kuulemma aloittaa. :D Taidan kuitenkin vielä pitää typykän kotona, ettei tarvitse äidin päiviä yksin viettää. ;) Lotta oli reipas ja leikki lattialla, eikä vierastanut, vaikka jossain vaiheessa häntä töllistelikin kymmenkunta uutta naamaa.

Kotimatkalla käytiin Lotan kanssa tekemässä tämän viikon ruokaostokset. Kuten olen aiemminkin täällä kirjoittanut, me tykätään syödä ulkona. Kaikki mahdolliset tilaisuudet ulkona syömiseen käytetään, tai ainakin käytettiin ennen. ;) Nyt ollaan muutama viikko satsattu kaupassa käymiseen ja ruuan tekemiseen kotona. Ollaan oltu maailman huonoimpia käymään kaupassa: yleensä kauppaan mennään ilman listaa ja päätetään parin päivän ruuat vasta paikan päällä. Tämän takia kaupassa käydään suunnilleen joka toinen päivä ja tietenkin tulee ostettua paljon ylimääräistäkin. Tämä viikko taitaa olla nyt neljäs, kun ollaan suunniteltu viikon ruuat etukäteen ja kaupassa käydään vain kahdesti. Rahaa kuluu huomattavasti vähemmän ja ollaan myös pidetty kiinni siitä, että vaikka käytäisiin kaupungilla, tullaan kotiin syömään. Välillä toisen on tehnyt mieli lipsua, mutta toinen on pysynyt tiukkana, hyvä niin! Aiemmin myös ruokaa meni aivan liikaa roskiin. Jostain syystä tehtiin ruokaa aina isoja satseja ja viikon jääkaapissa lymyiltyään ruuat kipattiin roskiin. Nyt ollaan tehty pienempiä määriä, joko niin, että kaikki ruoka menee yhdellä ruokailulla, tai yli saattaa jäädä yksi annos, joka tulee onneksi syötyä pois. Itse olen yllättänyt itseni sillä, kuinka hyvin olen saanut hyödynnettyä esimerkiksi edellisen päivän ruuanlaitosta ylijääneitä aineksia seuraavaan ruokaan. Tästä se meidänkin kunnon ruokaostoksilla käynti ja ulkonasyömättömyys lähtee. ;) Tosin jo tänä lauantaina taas luvassa ulkona syömistä hääpäivän vieton merkeissä. :D Mutta spesiaalit tilanteet onkin sitten asia erikseen ja nimenomaan senkin takia ollaan päätetty toimia näin, että sitten silloin tällöin esim. merkkipäivinä voidaan nautiskella oikein kunnolla. :)