Viikonloppu

Lauantaina lähdettiin koko perheen voimin käymään kaupungilla tavoitteena löytää synttärilahja vuoden täyttävälle kummitytöllemme. No, ei löytynyt... Mutta vielä on viikko aikaa, eiköhän me jotakin keksitä. :) Ensimmäistä kertaa vaunut oli meillä autossa matkassa ja huhheijjaa että ne oli vaikea laittaa nippuun ja kasata! Joni katsoi ohjeet you tubesta, kun ei itse saatu pähkäiltyä miten homma hoidetaan. Jospa ensi kerralla sujuis jo paremmin. Voiskos joku muuten kehittää sen verran tilavan auton, että peräkonttiin mahtuis vaunujen lisäksi vielä ainakin kaksi koiraa ja mielellään myös muuta tavaraa? Ei tuo meidän auto kyllä muutenkaan oo kauheen tilava. Kun Mymmelin turvakaukalo on takapenkillä apukuskin paikan takana, ei Joni mahdu istumaan etupenkillä...

Keskustassa pyörimisen jälkeen käytiin vielä nopsaan ruokakaupassa täydentämässä kaappeja. Tämän jälkeen Mymmeli huusi täyttä huutoa ja eihän siinä auttanut muu kuin hypätä takapenkille ja imettää. Onneks meillä on takana tummennetut lasit, peitti ehkä ees jotain. :D Ja oltiin myös melko tyhjän parkkiksen perukoilla, joten jospa kukaan ei järkyttynyt. Tästä "julki" imettämisestä on täällä blogimaailmassakin keskusteltu melko tiukkaan sävyyn. Vaikka eihän tuo nyt ollutkaan kovin julkista. :) Mutta itse asiassa myös Joni on sanonut mulle jo heti alussa, etten saa sitten imettää missään julkisesti, esim. kahvilassa tms. Mutt entä jos Mymmelillä on nälkä? En mäkään nyt ehkä kauheen mielelläni rupee ihmisten edessä imettämään, mutta mieluummin peitän toimituksen jollain viltillä kuin meen vessaan imettämään, jos ei ole esim. lastenhoitohuonetta lähistöllä. Ehkä tääkin asia ratkeaa sitten kun se on ensimmäisen kerran edessä.

Tänään Mymmeli oli aamulla kovin virkeä ja kokeilin taas, mitä tuumaa leikkimatosta. Tällä kertaa tajusikin roikkuvat lelut ja käsillä huitoessaan onnistui niitä heiluttelemaankin. Aika kauan viihtyi heiluvaa leluja ihmetellen. Lopun päivää onkin sitten nukkunut aika pitkiä pätkiä. Herää aina välillä syömään, mutta nukahtaa sitten kesken toimituksen ja nukkuu taas pitkään. Valvotaankohan meillä sitten ensi yö..? Tosin viime yönä jo valvottiin ja itkettiin, että ehkä se korvaa sitä univelkaa nyt. Toivottavasti.

Mä sitten käytin rauhallisen päivän hyväkseni ja tein ristiäiskutsut. Laitan kuvat jo nyt, joten ei tuu yllätyksenä kutsun saajille, mutta ehkä te selviätte. ;) Ja tiedätte ainakin mitä odottaa.

Toisella sivulla on vielä tämä värssy:

”Ei ole kooltansa suuri tuo pikkuinen

mut aikaan sai muutoksen melkoisen.

Toi elämään mukanaan valoisan lisän.

Teki toisesta äidin, toisesta isän.”

Pahoittelen jo nyt, että kun kaivatte kutsun kuoresta, täyttyy joka paikka glitteristä. :D Meilläkin on sitä nyt joka paikassa, myös Mymmelin naamassa.

Tuo kuva on yksi niistä, joita se valokuvaaja kävi meillä ottamassa.

Nyt jatketaan ihmettelyä, meinaako tuo lapsi tosiaan jatkaa samalla linjalla kuin koko päivän, eli nukkumalla tyytyväisenä. :)