Loppuviikko

Keskiviikkona käytiin ensimmäistä kertaa viimeinkin vaunuilemassa! Aamupäivällä mukaan lähti Nella ja kastuttiin kaikki ihan märiksi... Iltapäivällä uusi lenkki Ninnin kanssa, joka jäi monta kertaa vaunujen alle ennen kuin oppi kävelemään vieressä. Molemmat oppi ihan hyvin kulkemaan vaunujen vieressä, Ninnillä vielä hieman opeteltavaa siinä, ettei lähde nykimään kaikkien autojen perään.

Kummankin lenkin jälkeen jätin Mymmelin ulos vaunuihin jatkamaan unia, ja kummallakin kerralla 5 minuutin päästä kuului huutoa. Mymmeli siis todellakin hermostuu heti, kun liike lakkaa...

Keskiviikkoilta sitten huudettiin... Jonilla oli taas selostus, eli mä olin koko päivän yksin. Mymmeli huusi pää punaisena, eikä mikään helpottanut kuin ihan pieniksi hetkiksi. Mun äiti tuli pyörähtämään sopivasti tuon toisen lenkin jälkeen, jolla tuli hiki ja haaveilin suihkusta. Kun äiti tuli, kysyin heti kauanko oot, johon äiti vastasi että puoli tuntia. Tyrkkäsin Mymmelin mummin syliin ja menin suihkuun. :D Täydellinen ajoitus siis, koska olin luullut, että pääsen suihkuun vasta myöhään illalla kun Joni tulee, tai vasta seuraavana aamuna.

Parasta keskiviikosta kuitenkin oli se, että kun Mymmeli oli illalla syönyt, otti Joni hoitaakseen nukuttamisen ja mä pääsin aikaisin nukkumaan! Nukahdin heti kun vedin peiton korviin, ja kun Mymmeli ensimmäisen kerran yöllä herätti, olin ihan ihmeissäni että miten se on sängyssään ja oonko mä oikeesti nukkunut näin pitkään yhtäkyytiä.

Ennen unipuuhia Mymmeli loikoi meidän sängyllä ja kuunteli soittolelua, ja se oikeesti innostui siitä ihan kauheesti ja rupes huutelemaan ja huitomaan. Kuvassakin näkyy, että jalat ja kädet viuhtoo vinhasti. :D

Torstaina meillä olikin sitten jännä päivä. Soittelin neuvolaan kun Mymmelin napa edelleen vuosi, ja sisältä lähti nahkaa tehden navasta aivan punaisen. Puoli kolmelta käytiin näyttämässä napaa, joka kuitenkin alkoi näyttää jo paremmalta ja saatiin ohjeeksi edelleen seurata tilannetta ja soittaa alkuviikosta uudelleen, jos napa vielä näyttää pahalta. Neuvolan jälkeen ajeltiin kaupunkiin, josta meidän piti hakea Joni töiden jälkeen. Käväistiin kirpparilla (myöskään sieltä ei löytynyt mitään...) ja kaupassa, ja sitten alettiin jo olla niin väsyneitä, että kutsuttiin itsemme Mymmelin kummitädin luo kylään. Kun siellä oltiin vähän sylitelty kummitädin sylissä, syöty ja vaihdettu vaippa parikin kertaa, ilmoitti Joni kohta pääsevänsä ja me lähdettiin häntä noutamaan. Ruokakauppaan piti vielä lähteä ja Mymmeli pääsi vauvakärryn kyytiin.

Mymmeli on ruvennut kovasti juttelemaan vaipanvaihdon aikana seinässä oleville eläimille. Se on niin suloinen kun se kertoo tarinoita ja tuijottaa eläimiä. :) Tässä ollaan yökkärin vaihdossa ja tarinaa riitti.

Koska eilen meni aika myöhään ennen kuin oltiin kotona, ja muutenkin oli ollut niin jännä päivä, jätettiin Mymmelin kylvetys aamuun. Kylvyn jälkeen Mymmeli loikoi sitterissä ja kertoi tarinoita, en kyllä tiedä kenelle, koska tuijotti tyhjää seinää...

Aamupäivällä meillä kävi valokuvaaja, joten Mymmelikin oli puettu oikein pitsipöksyihin. :) Sattumalta siis bongasin tuon kuvaajan, joka oli yllättävän halpa ja siitä innostuin ajatuksesta, että kuvataan. Etenkin, kun Joni ei ikinä suostu ottamaan kuvia ja halusin ristiäiskutsuihin tietynlaisen kuvan. Alunperin ajattelin otattaa kuvia vasta vähän myöhemmin, mutta kuvaaja suositteli noin kahden viikon ikää ja peruutusajan sattuessa tälle päivälle otettiin kuvat jo nyt.