Lotan silmin

Tänään ajattelin näyttää, miltä maailma näyttää vajaa 5 kuukautisen vauvan silmin. Äiti antoi kameran/kännykän mulle lainaan, että sain otettua kuvia, joten täältä pesee mun päivä kuvina! -Lotta

Aamulla kun mä herään, katselen ensin mun sängyn päällä roikkuvia nalleja. Sitten alan aluksi hiljaa kuiskailla ja kun joku laittaa valot päälle, puhun kovempaa.

Hetken päästä äidin naama ilmestyy sängyn reunan takaa ilveilemään mulle.

Äiti nostaa mut syliin ja nauran koirille.

Mennään äidin kanssa mun huoneeseen ja mä menen hoitopöydälle. Vääntyilen ja kääntyilen, koska haluan nähdä kaikki seinän eläimet. Äiti kysyy multa aina, mitkä vaatteet haluan laittaa. Ihan tyhmää, koska ei se kumminkaan koskaan anna mun valita!

Sitten äiti laittaa mut keittiössä sitteriin ja työntää mun suuhun jotain pahoja vitamiineja. Mä irvistän joka kerta! Äiti tekee aamupalaa ja mä katselen jääkaapin ovea. Siinä on kuulemma mun kuvia kun olin äidin mahassa.

Toisessa suunnassa näkyy hymyilevä naama, sitäkin katson välillä.

Äiti päättää kokeilla, syönkö mä jotain keltaista mössöä. Se on kuulemma mangoa. Aluksi mä irvistelen, mutta sitten huomaan että sehän olikin hyvää! Syön monta lusikallista ja äiti on iloinen.

Sitten me mennään olkkariin. Mä istun äidin sylissä ja yritän ottaa varpaita kiinni.

Sitten äiti laittaa mut lattialle ja juo itse teetä. Mä katson pöydän alta, kun koirat makaa sohvalla.

Vähän ajan päästä äiti on sitä mieltä, että mua väsyttää. Se vie mut sänkyyn. Minäpäs vaan en tykkää nukkua sängyssä ja huudan niin kovaa kuin lähtee! Lopulta äiti tajuaa, etten aio nukkua sängyssä ja vie mut vaunuihin. Sinne nukahdan heti.

Kun herään, menen taas lattialle leikkimään. Äiti antaa mulle aina tämän renkaan käteen.

Mä tietenkin laitan sen suuhun ennen kuin käännyn masulleni.

Pikku jumpat!

Koirat katsoo ikkunasta ulos. Ne on vähän hölmöjä...

Toinen koira tuleekin mun ja äidin viereen lattialle makaamaan.

Sitten me lähdetään ulos. Äiti laittaa mulle aina liikaa vaatetta päälle, mutta onneksi se tänään tajusi jättää makuupussin pois! Pelkkä vanuhaalari riittää minulle näillä keleillä! Katselen alkumatkan maisemia ja kuuntelen, kun äiti komentaa koiria. Jossain vaiheessa nukahdin.

Äiti jätti mut ulos vaunuihin nukkumaan pariksi tunniksi. Herättyäni äiti syötti mulle taas jotain mössöä, kuulemma bataattia. Kyllä sekin oli ihan hyvää ja söin parilla kertaa koko annoksen, minkä äiti oli pakastanut.

Illalla iskä tuli viimein kotiin!

Mä leikin iskän kanssa, kun äiti laittoi ruokaa. Isi jaksaa nostaa mut korkealle, paljon korkeemmalle kun äiti. Sit isi nukutti mut sen syliin ja kantoi sänkyyn.

Tunnin päästä mä heräsin. Isä lähti pelaamaan jääkiekkoa ja minä päätin kiukutella. Äiti sai kanniskella ja hyssytellä ja lauleskella, mutta en mä silti halunnut nukkua. Käytiin vielä hoitopöydällä jumppaamassakin!

Enkä ollut edes vielä sanonut hyvää yötä eläimille! Yritän kovasti ottaa tuota kirahvia käteen seinältä, mutta en oo vielä onnistunut...

Lopulta mä päätin päästää äidinkin nukkumaan, joten menkäähän tekin!

Hyvää yötä!