Neuvolalääkäri rv 33+3

Tänään oli sitten sen kauan odotettu neuvolalääkäri. Ei vaan mennyt ihan niin kuin olin kuvitellut...

Kävin siis ensiksi terveydenhoitajalla, joka ei siis tällä kertaa ollut se meidän oma ihana terkka. Käynti kesti ehkä kaksi minuuttia, mitattiin verenpaine ja paino. Sen jälkeen minut ohjattiin odottamaan lääkäriä.

Odotin tätä lääkärikäyntiä sen takia niin paljon, että kaksi viikkoa sitten neuvolassa todettiin Batmanin olevan perätilassa eli pää ylöspäin. Tästä huolestuin, koska se saattaisi tarkoittaa mm. sektiota. Halusin nyt siis kuulla, onko Batman kääntynyt ja raivotarjonnassa, vai vieläkö ollaan perätilassa. Lääkäri kokeili TODELLA nopeasti ihan vatsani alaosasta ja sanoi, että pää taitaa olla täällä alhaalla. Oma neuvolatäti aina tunnustelee ja kertoo missä kaikki muutkin ruumiinosat on, mikä on musta hyvä, koska en oikein osaa hahmottaa, milloin mikäkin osa on ja missä. Tuon nopean "tunnustelun" perusteella en kuitenkaan vakuuttunut siitä, että pää varmasti on alaspäin, vaikka olin itsekin jo muutaman viime päivän aikana tunnustellut, voisiko se olla. Sykkeitä kuunteli myös tosi nopeesti ja kun karkasi alta, ei etsinyt uudestaan... Kun sitten vielä tutkimuksen jälkeen kysyin, oliko se vauva siellä nyt pää alaspäin, vastaus oli että kyllä, onko se muka jossain vaiheessa ollut jotenkin muuten? Huoh...

Mähän oon ollut sairaslomalla suunnilleen juhannuksesta asti väsymyksen takia. Viime viikko oli vielä kesälomaa ja nyt tän alkuviikon olin saikulla migreenin takia. Kun sanoin että tänään pää on jo parempi kuin alkuviikolla, sanoi lääkäri tähän että vaikka olis saikkua niin eihän se sitä tarkoita ettei vois töihin mennä jos ei enää päähän satu. No niin. Niinhän sitä vois. Kun sitten pyysin saikkua vielä loppuajaksi ennen äippälomaa, eli ensi viikoksi, mm. sen takia, etten pysty istumaan pitkiä aikoja kun selkä kipeytyy, oli vastaus tähän että Sä voit pyytää työpaikalta korkeampaa tuolia ja tehdä taukojumppaa. Jep. Nehän varmaan hommaa mulle uuden tuolin viikon takia, enkä mä todellakaan ehdi tuoll mitään taukojumppaa tekemään, hyvä kun ehtii kahvitauot pitää... Tilanne töissä on muutenkin ihan paska ja tiiän että jos nyt menisin sinne niin itkisin joka ilta sitä että huomenna pitää taas mennä töihin. Enkä tosiaan oo äitiysloman jälkeen palaamassa ainakaan samoihin hommiin tuonne juurikin sen takia, että siellä on vaan niin kertakaikkisen paha olla. Lopulta lääkäri sit kirjoitti kuitenkin sitä saikkua äitiysloman alkuun asti, mutta samalla syyllä millä oon tähän asti ollut, eli väsymys. Eli en saa siitä enää palkkaa. Muutenkin stressaa kun rahat on koko ajan loppu... Ja nyt se sama syyllisyys ja huono omatunto tuli taas riesaksi, mikä oli silloin ihan hirveää kun alunperin jäin saikulle. Silloin mun omalääkäri ja neuvolatäti sai mut vakuuttuneeksi siitä, että tuollainen tilanne töissä ei ole hyväksi ja että pois jääminen on paras ratkaisu niin vauvalle kuin mullekin. Mutta nyt toi neuvolalääkäri sai mut tuntemaan itseni taas ihan luuseriksi kun oon saikulla vaikka voisin vielä olla töissä. Muutenkin oli vaikeeta ees pyytää sitä saikkua ja sit vastaus on tollanen...

Hemoglobiinia ei mitattu, vaikka se on jo pitkään ollut matala. No olihan se viimeksi noussut jo 118, että kaippa se sit riittää...

Sit kysyin vielä noista ns. sukkapuikkokivuista, mitä mulla on tosi paljon. Eli johonkin kohdunsuulle/-kaulaan/johonkin sinne pistää tosi kovaa mutta menee nopeesti ohi. Välillä se sattuu niin paljon että huudan. Lääkäri ei ollut tällaisesta kuullutkaan, mutta epäili sen kuitenkin olevan ihan normaalia, koska jos olis tulehdus niin pissakin haisis pahalle. Selvä. Tunsin itseni ihan idiootiksi kun edes kysyin tällaista...

Terkkari kysyi siinä alussa turvotuksesta ja sanoin että tällä viikolla on ollut. Se merkkasi neuvolakorttiin turvotuskohtaan +. Lääkäri ihmetteli miksi on plussa kun eihän mulla ole turvotusta ja veti siihen viivan. No ei ollutkaan just sillä hetkellä...

Jep, pahoittelut tästä purkautumisesta mutta ottaa päähän kun odotin tuota käyntiä niin paljon ja sit se olikin niin suuri pettymys. Ehkä se meidän oma neuvolatäti on liiankin ihana, kun se aina ymmärtää ja jaksaa tsempata.

Tässä nyt vielä mittauksia, suluissa viime kertaiset:

Rv 33+3 (31+2)

Painonmuutos +3,8 kg (+3,5kg)

-> +140 g/vko (+509g/vko)

Rr 115/61 (104/68)

Sf mitta 30,5 cm (28)

Raivotarjonta

Syke 160

Liikkeet ++

Sisätutkimuksessa kohdunkaula oli pehmeä ja kiinni, pituus 1 cm. Tästäkään ei sanottu muuta kuin että ei ole ihan vielä syntymässä. Ai katoppa kun en itse huomannut!

Ei yhtään huvita kahden viikon päästä mennä neuvolaan kun oma täti on vielä lomalla. Vaikka kumpikaan noista tän päiväsistä ei silloin otakkaan mua vastaan, mutta haluan vaan sille meidän omalle. :( on kyllä käynyt niin hyvä tuuri, kun se oma täti on niin mukava. Ja kai sitä sit vaan täytyy yrittää uskoo että Batman on tajunnut kääntyä ja on pää alaspäin, vaikken kyllä luotakaan siihen tän päiväseen "tutkimukseen"...

Laitetaanpas tähän loppuun sit vielä edes vähän jotain iloisempaa. Kävin neuvolan jälkeen kirpparilla ja sieltä löysin söpön fleecehaalarin kokoa 56, joka saattaa päätyä Batmanin päälle matkalle sairaalasta kotiin. Lisäksi Sittarista ostettiin pari tuttia vielä, kun oli tarjouksessa. :)