Omaksi yllätyksekseni löysin markkinoilta kaksi kivaa paitaa, jotka vieläpä mahtui päälleni tän pallomahan kanssa. :D Samalla reissulla käytiin ukkini luona, jossa sattumalta oli kylässä myös molemmat tätini. Siellä veikkailtiin myös tyttöä, joten taas alkoi mun usko ultraukseen horjua. Toisen tätini viimeisen pojan kohdalla oli sanottu, että tämä on selvä tyttö tai jotakin on pahasti vialla. Vaan poika oli ja täysin terve! Tokihan nuo laitteet on kehittyneet tässä parinkymmenen vuoden aikana huimasti ja kyllähän me se poika sieltä masusta oltiin itsekin aika selvästi rakenneultrassa tunnistavinamme. Tuntuu vaan niin hullulta, kun niin moni on ollut varma tytöstä, minä mukaan lukien. Mutta parin kuukauden päästähän se selviää!
Sitten tulikin jo vähän kiire hakea Joni pelistä, jotta ehdimme katsomaan tarjouksessa olevia laminaatteja ennen kaupan sulkeutumista. Laminaatit lähti matkaan, tarkoitus olisi rempata meidän makkari ja tuleva lastenhuone. Vielä pitäis hankkia maalit ja vähän tapettiakin.
Laminaattiostosten jälkeen Jonilla oli vielä yksi peli jäljellä, jota minäkin menin seuraamaan. Pelin jälkeen haettiin intialaisesta ah niin hyvää ruokaa kotiin, koska kumpikaan ei ollut ehtinyt syödä mitään koko päivänä.
Jo pian kotiin tultuamme huomasin, että Ninnin silmä on turvoksissa. Kymmenessä minuutissa se oli turvonnut melkein umpeen, kuono oli turvonnut ja aristi. Ei muuta kuin soitto pieneläinpäivystykseen, josta kehottivat tulla näyttämään, ettei tulehdus leviä ainakaan kurkkuun saakka. Saatiin aika niin, että oli lähdettävä saman tien ajamaan taas kaupunkiin. Lääkärissä todettiin turvotuksen johtuvan ampiaisenpistosta ja annettiin Ninnille tulehduskipulääkettä. Ninni oli virkeä ja voi hyvin, joten päästiin kotiin, vaikkakin seurattava koiran vointia toki on. Sinne meni 120 €, joille ois ehkä ollut muutakin käyttöä, mutta pääasia että Ninni on nyt kunnossa.
Jospa sitä nyt ehtisi hieman pötkähtää, huomenna on taas ohjelmaa kun lähdetään käymään veljeni luona Tampereella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti