Voihan tuplavaunut!

Päänvaivaa aiheuttaa nyt kovasti lastenvaunut. Lotta on vasta noin 1 v 8,5 kk kun toinen lapsi syntyy ja veikkaisinpa, että tuplarattaille olisi meillä kova tarve. Seisomalaudan en oikein usko toimivan täällä "maalla", koska kävelylenkkimme kulkee suurelta osin sora-/hiekkateitä ja myös asfalttitie, jota pitkin kuljemme, on kapea ja autot ajavat siinä keskimäärin 100 km/h nopeusrajoituksista huolimatta. Enkä tiedä, jaksaisiko tuon ikäinen vielä edes seisoa laudalla tai kävellä koko matkaa, vaikka lenkitettäisiinkin koiria hieman lyhyemmästi.

Yksi vaihtoehto olisi sisaristuin, joka laitettaisiin nykyisten yhdistelmärattaiden kopan päälle ja jonka kyydissä Lotta sitten pystyisi matkustamaan. En kuitenkaan ole ihan vakuuttunut, että tämäkään olisi paras vaihtoehto meille. Entäs, jos Lotta nukahtaa? Ei tuon kyydissä keikkuessa ole varmaan kovin tukevaa istuskella saati nukkua. Kokemuksia?

Kuva Lekmer

'

No sitten päästäänkin näihin sisarusrattaisiin. Olin vakuuttunut, että haluan rattaat, joissa lapset ovat peräkkäin. Ne olisivat kapeat ja mahtuisivat kulkemaan hyvin. Kumityttömme perheellä on käytössään Phil & Teds merkkiset sisarusrattaat ja heiltä joutaisi ainakin sisaristuin kesään mennessä meille. Näissä rattaissa eturenkaatkin (tai rengas) on iso, joten rattailla pääsisi kulkemaan myös lumessa ja sorateillä, suurimmassa osassa peräkkäin istuttavista sisarusrattaista kun eturenkaat tuntuvat olevan pienet. Tällä viikolla löysinkin käytettynä kyseiset rattaat ilman sisaristuinta hyväkuntoisina ja edullisina. Päätin, että käyn rattaita vielä liikkeessä kopeloimassa ja sen jälkeen olen heti yhteydessä käytettyjen rattaiden myyjään. No, homma ei mennytkään ihan niin helposti, sillä jostain syystä en rakastunut kyseisiin rattaisiin. Rattaat vaikuttivat oikeinkin hyviltä siinä vaiheessa, kun pienempikin lapsi jo istuu, mutta alkuvaiheessa vauva olisi tietenkin kantokopassa ja sen ajan ominaisuudet rattaissa eivät olleet mieleeni.

Kuva

Kuvassa alhaalla vasemmalla näkyy tilanne, jossa vauva makaa alhaalla ja taapero istuu korkealla hänen päällään. Taaperon selkänojaa ei tässä tilanteessa myöskään pysty laskemaan, joten tulee ehkä sama ongelma eteen kuin tuolla pelkällä nykyisiin rattaisiin laitettavalla sisaristuimella: mitä, jos Lotta nukahtaa? Jotenkin tuntui myös hankalalta tuo vauvan paikka tuolla toisen istuimen alla. Muutoin nämä rattaat olisivat kyllä varmasti aivan mainiot, etenkin, kun niistä pystyy helposti muokkaamaan myös yhden lapsen rattaat.

Seuraavaksi aloinkin sitten tutustua vierekkäin istuttaviin sisarus-/tuplarattaisiin, vaikka aiemmin olin rajannut ne kokonaan pois mm. sen takia, että niiden tuominen meille sisälle olisi hankalaa. Tuulikaappimme on melko ahdas ja jo nykyisten yhdistelmävaunujen kanssa siitä kulkeminen on vaikeaa. Mitähän se olisi sitten, kun rattaat olisivat lähes ovien levyiset...

Löysin kuitenkin netistä Carenan Double Swing rattaat, jotka tuntuvat olevan hyvinkin edulliset tuplarattaat. Niitä vain ei enää valmisteta, joten käytettynä täytyisi löytää. Aika hyvin niitä tuntuu olevankin myynnissä ja melko halvalla, ainoa vaan, että haluaisin niistä uudemman version, koska vanhemmassa ei pysty säätämään työntöaisan korkeutta.

Kuva Jollyroom

Ihan halvimpiin tuplavaunuihin Carenoissa olisi se etu, että tuon vaunukopan saa työntäjään päin, mikä olisi mielestäni hyvä. Näissä on myös omat kuomut molemmille lapsille. Tällä hetkellä en löytänyt käytettynä myynnistä kuin yhdet sitä uudempaa mallia. Nekin olisivat edulliset ja näyttivät erittäin hyväkuntoisilta. Mutta kun en halunnut tehdä mitään päätöksiä rattaiden suhteen vielä! Miksi piti edes alkaa katselemaan niitä, löytää hyviä tarjouksia ja nyt on hirveä pohdinta päällä, ostaako vaiko eikö...

Samantapaiset tuplat löytyisi melko edullisesi myös Beemoolta. Nämäkin olivat nyt hyvässä tarjouksessa ja ahdistuskäyräni vain nousee... Carenoihin verrattuna näissä on vielä se etu, että myös tuon tavallisen istuimen voi asentaa niin päin, että lapsen kasvot ovat työntäjään päin.

Kuva

Sitten olisi toki vielä hieman hinnakkaampia vaihtoehtoja, joiden uskoisin olevan ainakin hyviä. Näissä halvemmissa tietenkin epäilyttää juuri se, millaiset ne ovat sitten käytössä. Ainakin Carenoista tuntuu olevan sekä hyviä että huonoja kokemuksia, eikä asian laita tietenkään selviä, ennen kuin itse kokeilee omassa käytössään. No, jos mulla olisi rahaa tuhlattavaksi, ostaisin ehdottomasti Bumbleride Indie Twin rattaat.

Kuva

Ihan vaikka vaan jo tuon värin takia voisin ostaa nämä. ;) Hintaa näille yhden vaunukopan kanssa tulisi noin 1000 euroa, joten jos en piakkoin voita lotossa, taitaa nämä kärryt jäädä vain haaveeksi. Tosin, en saanut Lotalle haaveilemiani Emmaljungia, joten voisinko nyt ostaa ne, mitkä todella haluan..? No, ehkä en kuitenkaan.

Sitten kun olen tuntikaupalla vertaillut näitä tuplia, tulee päähäni ajatus, että miten ihmeessä minä muka mahdun leveiden rattaiden ja sivussa kävelevän kahden 20 kiloisen koiran kanssa kulkemaan täällä? Nytkin me viedään jo puolet kaistasta, koska piennarta ei tien sivussa juuri ole ja autot todellakin ajavat kovaa. Tie on mutkaista ja autojen voi olla vaikea väistää meitä jo nykyisellä kulkuleveydellämme. Entäs sitten kun siirrytään sinne hiekkatielle, joka on entistä kapeampi? Eihän meidän ohi oikeasti mahdu! Huuh! Ja sitten vielä se, että jaksanko minä kuitenkan lykkiä kahta mukeloa noita hiivatin jyrkkiä ja pitkiä ylämäkiä ylös..? Ilmeisesti olisi vain parasta jäädä kotiin. ;)

Olen päätynyt kaikkiin ratkaisuihin siltä väliltä, että en hanki tuplia vaan kannan aina toista lasta liinassa siihen, että panostan ja ostan nuo kalliit rattaat (no se ei oikeasti taida olla edes vaihtoehto). Tällä hetkellä ehkä vahvimpana on, että ostan nuo halvemmat kärryt ja kun kummitytöltämme jää ne peräkkäin olevat rattaat kokonaan pois käytöstä, kärkyn niitä jos tuntuu, että tarvetta sellaisille on. Tai sitten en osta mitään. Miksi tämän pitää olla näin vaikeaa?! Ja miksi minun pitää olla tällainen ihminen, että käytän kaikki vapaa-aikani (myös yöt) miettimällä näitä hankintoja ja olen ahdistunut siihen saakka, kunnes hankinta on tehty? Koska sama tilannehan oli Lotan rattaita hankkiessa ja turvaistuinta mietittäessä: ne tulee mulla uniinkin.

Ja eihän näiden rattaiden kanssa olisi vielä edes mikään kiire, mutta kun nyt vaan sattui osumaan niin hyvät käytettynä vastaan ja myös alennumyynnit, totta kai. Mulla on puhelimen selaimessa auki tällä hetkellä kymmenen välilehteä, joissa kaikissa eri vaihtoehdot rattaista ja mua ahdistaa jo nähdä ne välilehdet siellä! Silti en pysty lopettamaan tätä pohdintaa, mikä oli tietenkin Jonin ratkaisu asiaan. "Anna olla, ei sitä vielä tarvitse miettiä". Mutta kun en pysty!

Nyt olisi ollut parempi, että ikäeroa lapsille tulisi hieman enemmän. Voisi luottaa siihen, että isompi pärjää jo ilman rattaita ja uudelle tulokkaalle voisi käyttää esikoisen vanhoja. Niin kuin silloin niitä hankittaessa oli tarkoitus. Huoh.