tiistai 29. heinäkuuta 2014

27

Minä täytin eilen 27 vuotta ja pitihän mun kirjoittaa tämä postaus jo silloin, mutta niinkuin ukkini sanoo, vanhuus ei tule yksin vaan sillä on näitä seuralaisia. ;) Eli en muistanut eilen kirjoitella... Ihan varma en ole siitäkään, täytinkö tosiaan 27 vuotta, mutta pikaisen laskutoimituksen jälkeen olen siitä melko varma. ;) Mä nimittäin viimeistään kesän kynnyksellä ajattelen jo olevani sen ikäinen, mitä heinäkuussa täytän. Eli tänä vuonna olen vaikkapa toukokuusta asti ajatellut olevani 27-vuotias, vaikka periaatteessa olenkin ollut 26-vuotias. Tästä syystä syntymäpäivieni koittaessa en koskaan ole varma, paljonko täytän, ennen kuin mietin asiaa hetken. :D Tänä vuonna en siis tiennyt, täytänkö 27 vai 28 vuotta. Hui kun tuntuu paljolta, enkös mä siis täytä kuitenkin vasta 25?! ;)

Synttäreideni kunniaksi päätettiin ottaa Jonin kanssa hieman parisuhdeaikaa. Jonin vanhemmat tuli meille lauantaina iltapäivällä ja illasta me sitten lähdettiin Jonin kanssa kahdestaan ravintolaan. Syötiin hyvin ja hyvää ruokaa, vaikka täytyy myöntää, että siinä helteessä pihvin syömisessäkin tuli hiki. :D

Kun massut oli täynnä, suunnattiin terassille drinkeille. Itse tosin aloitin alkoholittomalla, koska ruuan kanssa nautittu viini ja helle teki tepposet, enkä hetkeen voinut kovin hyvin. Pian kuitenkin virkosin ja ilta jatkui parin Jonin kaverin liittyessä seuraamme. Tehtiin meidän oma ennätys ja lähdettiin kaupungista kotia kohti vasta kahden aikoihin. Yleensä ollaan siis oltu viimeistään yhdeltä kotona nukkumassa silloin joskus, kun vielä yöelämässä käytiin. :D



Lotta tietenkin heräsi kun me tultiin kotiin, koska koirat haukkui. Nukahti kuitenkin nopeasti, kun sai pitää kädestä kiinni. Aamun herätykset ja ylösnousemisen hoiti Jonin äiti ja vaikka itsekin heräsin joka kerta, sain kuitenkin jatkettua unia. Ja taisin nousta sängystä vasta puoli yhdeksän jälkeen. :) Ilta oli Lotalla ja isovanhemmilla sujunut hyvin, joten kaikille jäi hyvä mieli.

Mä en oo koskaan osannut tehdä täytekakkupohjaa ja oonkin nyt ajatellut, että opettelen tuon taidon ennen Lotan synttäreitä, koska haluaisin leipoa sinne itse kakun. Olin pohtinut epäonnistumistani kakkupohjan teossa ystävälleni T:lle ja saanutkin häneltä hyviä vinkkejä. Nythän oli siis mahtava tilaisuus treenata kakun tekoa ja eilen oikeana syntymäpäivänäni T perheineen tuli kylään (ja tarkistamaan työni jäljen). No, eihän se onnistunut taaskaan. Mulla siis aina se pohja jää liian matalaksi ja siitä on mahdotonta leikata enemmän kuin kaksi kerrosta, tavoitteena olisi siis kolmas. Tällä kertaa bonuksena pohja oli vieläpä keskeltä kova ja reunoilta pehmeä... Roskiin meni ja hain kaupasta kakkupohjan, jotta olisi vieraille tarjottavaa! Siinä sitten kakkua tehdessä tulin siihen tulokseen, etten pidä kakun kostuttamisesta, täyttämisestä enkä päällystämisestä, joten taitaa jäädä mun täytekakkutehtailut tähän ja pitäydyn juustokakuissa. Onneksi äitini lupautui jo leipomaan kakun Lotan synttäreille, joten ilman kakkua ei jäädä. :)

Sen kummemmin en synttäreitäni juhlinut, eipä niitä enää näin aikuisena jaksa enempää vietelläkään. Kahdenkeskinen aika Jonin kanssa oli kuitenkin oikein mukava tapa juhlistaa vanhenemistani. :) 

6 kommenttia:

  1. Onnea!! Mä täytin myös pari viikkoa sitten 26 ja piti oikein itsekin miettiä montako vuotta tuli täyteen :D ja taidan kyllä jatkossa täyttää aina 25, se on sentään lähempänä kahtakymppiä kuin kolmea ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Se on kyllä hauskaa, kun ikää kysyttäessä joutuu oikeesti hetken miettimään, minkäs ikäinen sitä onkaan. :D helpompi siis vastata aina 25 ;)

      Poista
  2. Oikein paljon onnea. :) Vaikka se kolmekymmentä siellä alkaa olla jo lähellä, niin voin sanoa ettei tää kolmekymppisen elämä ole yhtään hassumpaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Juu eiköhän se elämä jatku vielä kolmenkympin jälkeenkin ;) ja sitä paitsi, sitähän on juuri niin vanha tai nuori miksi itsensä tuntee. :)

      Poista
  3. Onnea!!

    Ja voi noita kakkupohjia... Miekään en pidä niiden tekemisestä, mies taas on siinä mestari. Kostutus ja kaikki muukin on ihan mieluisaa, jos pohja vaan on onnistunut, mutta miulla ei kyllä ole antaa siihen vinkkejä. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Mulla olis vielä pari kikka kolmosta tiedossa siihen pohjan tekoon, mutta kun en kerta tykännyt mistään täytekakun tekemiseen kuuluvasta vaiheesta, niin en tiedä, jaksanko enää edes yrittää sen pohjan kanssa. :D Ehkä mä kuitenkin vielä kokeilen. Joskus. ;)

      Poista