Sekalaista kuluneelta viikolta

Viime sunnuntaina meillä kävi ensin minun vanhempani ja sitten Lotan toiset kummit M ja N. Pienten alku-ujosteluiden jälkeen Lotta vei ensin mummia ja sitten M:ää kädestä omaan huoneeseensa leikkimään ja laittoi oven perässään kiinni. Alkaa ilmeisesti äidin seura puuduttaa. :D Myös maanantai-iltana meillä kävi vieraita, kun viisi kuukautinen kummityttömme vanhempineen tulivat käymään. Jälleen Lotta varasti itselleen kaverin omaan huoneeseensa ja ilman äitiä tietenkin. Sain minäkin sentään liittyä seuraan. :) Oli mukava huomata, kuinka innoissaan Lotta oli pienestä M tytöstä: Lotta halusi halata, silittää ja pussata. Ja kun M laitettiin makaamaan Lotan sänkyyn, meni Lotta ihan viereen makaamaan. <3 Toki piti hieman katsoa, ettei Lotta mennyt pienen päälle, mutta olihan tuo nyt suloinen näky. :)

Keskiviikkona minä aiheutin itselleni kamalan selkäkivun kävelemällä 7 kilometriä vauvapiirin tapaamiseen. Kipu hellitti illalla saunassa, mutta paheni taas yötä kohti. Onneksi selkä oli jo aamulla parempi.

Torstai alkoi minun osaltani sokerirasituksella. Heräsin jo viideltä Lotan kolistuksiin, enkä kovalta nälältäni saanut enää unta (enkä 12 tunnin paaston takia voinut tietenkään käydä syömässä). Rasitus meni hyvin, hieman tuli huono olo, muttei pahasti. Ihana ystäväni tuli osaksi aikaa pitämään minulle seuraa ennen työpäiväänsä, niin aikakin kului joutuisasti. Lotta oli kotona Jonin kanssa ja selvästi taas nautti kahdenkeskisestä ajasta isän kanssa. Päikkärit ei maistunut kuin vajaan tunnin ajan, mutta silti tyttö oli hyvällä tuulella myös iltapäivän. Illalla minä lähdin vielä uimaan (jossa selkä kipeytyi taas...) ja Lotta ja Joni menivät kyläilemään Jonin kaverin luokse. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun Joni lähti Lotan kanssa kahdestaan jonnekin muualle kuin kauppaan ja taisipa äitiä tuo hieman jännittääkin. Lähinnä ehkä siltä osin, ettei Lotta syö kakkua ja juo mehua vatsaansa täyteen ja sen lisäksi pistele poskeen kukkamultia ja muuta pientä sälää. Hyvinhän noilla oli mennyt ja sain kuvankin reippaasta kyläilijästä.

Taisi olla muuten myös torstai, kun otin kaupan poistokorista Lotalle uuden pipon kahdella eurolla ja siitä tuli Lotan lemppari samantien. Yleensä Lotta repii pipon päästään heti autossa ja kaupassa, mutta tuon pipon hän laittoi päähänsä kaupassa ja hyvä että sen sai ottaa pois maksun ajaksi. Pipo pysyi päässä myös koko kotimatkan! Ja tokihan se on sisälläkin ollut päässä...

Perjantai olikin sitten... Hieman tylsempi päivä. Jostain syystä aamusta asti me ei Lotan kanssa kumpikaan oikein keksitty tekemistä ja kello raksutti eteenpäin toooodella hitaasti. Lotta oli aivan rättipoikkiväsynyt jo kymmeneltä, joten annoin lounaan ja hieman ennen yhtätoista tyttö oli jo nukkumassa. Vain herätäkseen reilun puolen tunnin päästä... Pakko oli lähteä johonkin ja päätin, että lähdetään uimaan. Pari tuntia saatiin siihen reissuun kulumaan ja hyvinhän Lotta tuolla viihtyi. Mutta kotona sama tylsyys ja kiukuttelu jatkui, eikä aika kulunut mihinkään. Omalta osaltani päivän rankkuutta lisäsi se, että tiesin, ettei Joni ole tulossa kotiin ennen lauantai-iltaa. Ja kun viimein koitti nukkumaanmenoaika, jonka kuvittelin surkeiden päiväunien ja uimisen johdosta sujuvan hyvin, revin hiuksia päästäni, kun tunnin yrittämisen jälkeen unesta ei ollut tietoakaan. Nukahtihan tuo sitten lopulta, mutta mä en ala, kun Jonille se nukahtaa

nykyään alle vartissa. :/ Varmaan pitäis munkin nukuttaa Lottaa myös silloin, kun Joni on kotona, mutta koska se sujuu Jonilta niin helposti, niin oon mielelläni jättänyt homman väliin.

Tälle päivälle on onneksi jo suunnitelmia, joten toivottavasti päivä menee eilistä rattoisammin. :)