keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Muskarissa

Meidän muskarikevät on alkanut oikein hienosti. Alkuun muiden lasten istuessa penkeillä itsekseen Lotta istui minun sylissäni, puristi käteni ympärilleen ja mm. taputti minun käsilläni, ei omillaan. Muutenkin Lotta oli pari ensimmäistä kertaa alkuun kovin varautunut, eikä oikein lähtenyt mukaan leikkeihin ennen kuin loppulaulun aikana: silloin sitten jo uskallettiin juosta ympäri huonetta...

Toissakerralla Lotta viimein uskaltautui istumaan muiden lasten kanssa matalalle penkille ja siitäkös se vasta riemu repesi! Kun hän oppi itse menemään penkille istumaan, ei hän siitä sitten suostunut pois lähtemään. Edes silloin, kun piti lähteä tanssimaan ja leikkimään. Lotta nökötti penkillä ja jos hain hetkeksi tanssimaan, niin oli pian taas kiivennyt penkille istumaan. Istumaan menemistä onkin tuon kerran jälkeen harastettu paljon myös kotona ja Lotta menee istumaan vaippapaketin, pahvilaatikon, pehmopossun ja jopa koiran päälle.

Muskarin jälkeen jäämme aina seurakunnan järjestämään ja muskarin kanssa samassa rakennuksessa olevaan Nappulakuppilaan syömään lounas ja hetkeksi leikkimään. Meidän muskari loppuu klo 11 ja tuo kuppila jo 11.30, joten varsinkaan syömisen jälkeen leikkiaikaa ei hirveästi jää. Niinpä tällä viikolla menin kuppilaan jo ennen muskaria, jotta Lotta ehtisi paremmin leikkiä. Mutta ei, Lotta halusi olla vain sylissä. Ilmeisesti tuo kuppilassa käyminen ennen muskaria kuitenkin toimi Lotalle lämmittelynä, koska muskarissa hän olikin alusta saakka aivan valloillaan. Meni jopa ensimmäisenä hakemaan soittimia, kun yleensä hakee viimeisenä minun kehottaessani häntä siihen. Jälleen penkillä istuminen oli niin jännää, ettei tyttöä siitä saanut muihin touhuihin kuin hetkeksi, mutta ei kai tuo niin vaarallista ole.

Muskari on siis lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka itse silloin hieman nurisinkin ryhmien yhdistämisestä. Lotta kuitenkin nauttii ja sehän se on pääasia. En ehkä ole täällä vielä maininnut, mutta lopetimme taaperotanssin sen ensimmäisen kerran jälkeen. Koen, että se on parempi vasta kun Lotta on hieman isompi ja myös oma jaksamiseni painoi tuossa päätöksessä. Eiköhän me saada aika kulumaan muutenkin. :)

6 kommenttia:

  1. Kiva että muskarissa menee kivasti! Joku harrastus on ehkä ihan kiva olla, mutta ehdottomasti vain sen mukaan, mikä tuntuu sopivan koko perheelle. Ehtiihän sitä tanssiharrastuksiin sitten myöhemminkin jos mieli tekee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ehtiihän sitä kaikenlaista harrastaa myöhemminkin. :) Lotta vain ttökkäsi kyllä kovasti tanssistakin, mutta koska siellä mm hypittiin ja laukattiin mitä Lotta ei vielä osaa, niin koin että ryhmä on parempi meille sitten myöhemmin. :) ja onneksi meillä on muskari! :)

      Poista
  2. Ihana Lotta! Aika valloittava tapaus tuntuu olevan, mitä näin blogin välityksellä saa käsitystä. Mikäs siinä, jos koiran päällä on hyvä istua! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valloittava hän on kyllä, vaikka äiskän hermot meinaakin välillä kiristyä kiukutteluun ja oman tahdon näyttämiseen... :D Ja koirat ei kyllä ehkä oo ihan samaa mieltä siitä, että se on sopiva istumapaikka, mutta Lottaa sitten vaan naurattaa kun "penkki" lähtee yhtäkkiä alta. :D

      Poista
  3. Ihanaa, että Lotta on tykännyt muskarista! :) Tuo istuminen on tosiaan hauskaa, meilläkin Aku tykkää istuksia milloin missäkin. Hieman meinasi hankaloittaa kun koira oli leikattu ja Aku olisi vain halunnut istua koiran päällä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, teillä on kyllä varmaan ollut vahtimista, ettei Aku istu kipeän koiran päälle! :D

      Poista