Pieni potilas + nimiäiset

Perjantaina kävin Lotan kanssa hieman auttamassa kummityttömme nimiäisten valmisteluissa. Vain hieman sen takia, että äitinsä piti saada leivotuksi mokkapaloja ja minun piti viihdyttää pikkuista, mutta neitokainen viihtyi hienosti suurimman osan ajasta ilman viihdytystäkin. Lotta oli aamulla ennen lähtöä tavallista itkuisempi ja tahtoi ensimmäistä kertaa ottaa lähtiessä uniriepunsa mukaan. Kylässä Lotta oli kovin reipas, naureskeli vauvalle ja yritti hieman leikittääkin. Kotimatkalla käytiin vielä kaupassa, jossa sielläkin Lotta käyttäytyi mielestäni ihan normaalisti.

Kotiin tultuamme olikin sitten toinen ääni kellossa. Lotta halusi vain maata sylissä eikä reagoinut edes, kun sanoin että mennään syömään (yleensä silloin Lotta suorastaan juoksee keittiöön). Ensin ajattelin, että kiireisen viikon jäljiltä Lotta vain kaipaa läheisyyttä ja sylittelyä, mutta kun ruokakaan ei maistunut, päätin mitata kuumeen. Mittari näytti 37.6, mutta Lotta oli aivan uupunut. Eipä tuo ollut ihmekään, sillä tunnissa kuume oli noussut jo 38.1 asteeseen. Oli aivan ihmeellistä, että yleensä tuo ikiliikkuja makasi vain hiljaa sylissä koko illan. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun Lotta oli kuumeessa. Rokotuksista noussut kuume ei saanut aikaan tällaista uupumusta, mutta eipä se tainnut silloin edes kovin korkealle noustakaan. Meidän oli tarkoitus käydä illalla vanhempieni luona, jonne olivat tulleet myös veljeni vaimoineen, mutta jouduimme tällä kertaa jäämään kotiin. Yöksi annettiin Buranaa ja kuume laskikin nopeasti. Yö nukuttiin hyvin yhdellä herätyksellä.

Aamulla lämpöä oli 37.3, mutta Lotta käyttäytyi samoin kuin edellisenä aamuna: oli itkuinen ja viihtyi vain sylissä. Itsenäisyyspäivän lisäksi juhlimme lauantaina kummityttömme nimiäisiä, mutta Lotta piti tällä kertaa viedä mummilaan hoitoon juhlien ajaksi.

Kuulumme itse kirkkoon, mutta uuden kummityttömme perhe ei kuulu. Nämä olivatkin sitten ensimmäiset nimiäiset, joihin osallistuimme. Aluksi isä toivotti vierat tervetulleeksi ja piti pienen puheen. Tämän jälkeen isä kertoi vauvan nimen, jota kukaan vieraista ei ollut osannut arvata yhtä nimeä lukuunottamatta. Vanhemmat kertoivat vielä, mistä nimi tulee ja myös minkä takia olivat päätyneet pyytämään juuri meitä kummeiksi tyttärelleen. Me sitten taas vuorostamme kerroimme, mitä kummius meille merkitsee ja kuinka aiomme sitä toteuttaa. Ns. virallisen osuuden lopuksi äidin kummitäti luki kaksi ihanaa runoa, jotka saivat yhden jos toisenkin herkistymään. Tämän jälkeen juhlat jatkuivat herkutellen, seurustellen, kuvia ottaen ja lahjoja ihmetellen. Juhlat olivat oikein mukavat ja lämminhenkiset ja hyvin olisi viihtynyt pidempäänkin. Me kuitenkin lähdimme jo reilun parin tunnin päästä hakemaan kipeää Lottaa kotiin.

Mummilassa oli sujunut oikein hyvin ja Lotta oli tullessamme enonsa sylissä, jota yleensä pelkää. Arvasinkin, että kun minä en ole paikalla, Lotta varmasti käyttäytyy paljon rohkeammin eikä vain roiku minun sylissäni. Jäimme vielä kahvipöytään ennen kotiinlähtöä ja kuulimme, mitä kaikkea hauskaa Lotta olikaan puuhannut. Lähtiessämme Lotta tuntui taas hieman lämpöiseltä, mutta ilta sujui silti ihan hyvin. Nukkumaanmenon kanssa olikin sitten hieman enemmän ongelmia ja normaalisti kahdeksan jälkeen nukahtava Lotta oli hereillä vielä yhdeltätoista. Olihan tuo lopulta nukahtanut, mutta kolmen aikoihin heräsi ja tuli jatkamaan unia meidän väliimme.

Tänään Lotta on ollut vielä hieman känkkis, muttei enää kovin kipeän oloinen. Toivotaan nyt, ettei kuume enää nouse ja taudit oltaisiin selätetty, onhan tässä jo koko syksy sairastettukin. Minä olen taas tänään kärsinyt migreenistä. Tehtiin eilen pitsaa ja otin riskin ja laitoin siihen valkosipulia. Ei olisi ilmeisesti kannattanut, tämä oli nyt kolmas kerta kun valkosipulin syömisen jälkeen tulee migreeni ja kaikki kerrat on olleet tässä syksyn aikana, joten ehkä mun on pikkuhiljaa alettava uskoa, ettei se valkosipulin syöminen kannata.

Ensi viikko näytti menojen suhteen paljon rauhallisemmalta kuin esimerkiksi tämä viikko, kun joka päivä on ollut jotakin ohjelmaa. Ihan hyvä varmasti olla ihan rauhaksiin kotona ja palautua kuumeesta. Tiistai-iltana olisi kuitenkin luvassa Lotan ensimmäinen joulujuhla, kun muskarimme esiintyy ja viettää joulujuhlaa samassa lasten kauneimpien joululaulujen kanssa. Äitiä hiukka jännittää, muistanko laulun sanat... ;)