torstai 7. toukokuuta 2015

Tutti

Lotta alkoi syödä tuttia jo parin viikon iässä. Alkuun tutilla tyydytettiin kovaa imemisentarvetta ja vapautettiin äiti huvituttina toimimisesta. Lotan kasvaessa tutin rooli harmituksen lohduttajana kasvoi, mutta missään vaiheessa tutti ei ole ollut ylitsepääsemättömän tärkeä. Alusta asti ajattelin, että tutti otetaan pois käytöstä noin vuoden ikäisenä, mutta toisin kävi. Vuoden ikäisestä saakka tuttia syötiin aluksi päiväunilla ja yöunilla, pian jo pelkästään yöunilla, eikä sitä enää saanut harmituksenkaan sattuessa. Eikä Lotta sitä juuri kaivannutkaan.

Reilun vuoden ikäisenä Lotta oli kipeänä ja kaipasi silloin tuttia. Tutti oli käytössä myös päivisin ja Lotan tervehdyttyäkin tutti jäi joksikin aikaa myös päiviin. Silloin se saatiin kuitenkin melko helposti taas pelkästään yökäyttöön, eikä sitä enää kaivattu päivisin. Monta kertaa suunnittelin tutin jättämistä pois myös öistä, mutten saanut aikaiseksi toteuttaa suunnitelmaa. Monesta blogista olen viime aikoina lukenut, kuinka tutin pois jättäminen on vanhempien peloista huolimatta sujunut yllättävän hyvin ja vähillä kitinöillä ja mietin, voisiko se mennä meilläkin yhtä kivuttomasti jos vain tarttuisin asiaan. Öisin kuitenkin heräiltiin vielä pari kertaa, enkä vain jaksanut ottaa siihen lisäksi tutin poisjättämisestä johtuvia kitinöitä ja herätyksiä, joten tutti pysyi öissä mukana.

Pari viikkoa sitten Lotta oppi sanomaan "tutti" ja on sen jälkeen kysellyt sitä myös päivisin. Jostain syystä tutti tulikin taas päiviin takaisin, lähinnä harmituksen sattuessa. Viimeiset pari päivää Lotta on huudellut tutin perään jatkuvasti, joten tänään päätin, että tutti saa taas jäädä kokonaan pois päivistä. Aamun lastenohjelmien jälkeen Lotta alkoikin taas kysellä tutin perään ja kun en antanut, aloitti hirmuisen huudon. Selitin Lotalle, että hän saa tutin kun menee nukkumaan (nyt vielä myös päiväunille), mutta vastaus ei kelvannut Lotalle. Yritin keksiä muuta tekemistä, mutta mikään ei kelvannut. Lotta huusi suoraa huutoa hokien tuttia, kunnes tunnin päästä sain ajatukset pois tutista, kun alettiin etsiä hukkuneita palapelin paloja sohvan alta. Aamupäivän aikana Lotta kysyi tuttia vielä monta kertaa, mutta onneksi sain ohjattua ajatukset muualle ennen kiukun alkamista. Päiväunille Lotta sitten sai tutin, kuten olin luvannut. Jotenkin luulen, että me taistellaan vielä ainakin tänään siitä, saako tutin myös muulloin kuin unille...

Tämänpäiväinen taistelu tutista sai omat ajatukseni yötutin poisjättämisestä karkaamaan kauas. Koska meillä ei ilmeisesti mikään asia hoidu helpoimman kautta, niin pitäköön tuttinsa vielä toistaiseksi. Olen myös miettinyt, pyytääkö Lotta tuttia siksi, että tekisi nyt viimeisiä poskihampaita. Tuttia nimittäin lähinnä pureskellaan päivällä ja välillä näyttää, kuin Lottaa sattuisi yhtäkkiä poskeen (tai ikeneen/hampaaseen, mutta näyttää poskea). Mitään ei ikenissä kuitenkaan tunnu, mutta ehkä hampaat kipuilevat kuitenkin jo nyt..? Jokainen hammashan meillä on tehty itkun kanssa, joten ei kai se olisi yllätyskään, että noita viimeisiä sitten huudettaisiin vielä pidemmän kaavan kautta.

Saanko sanoa tähän loppuun, että olen tilannut tästä seuraavasta vauvasta sellaisen, joka nukkuu hyvin, jolla ei ole vatsavaivoja ja jonka hampaat vain ilmestyvät suuhun. Vaikka tuo pieni ja pippurinen tyttö onkin meille maailman rakkain, niin eikö mekin voitaisi jossakin asiassa päästä vähän helpommalla..? ;)

6 kommenttia:

  1. Ehdottomasti! Uskon, että helpompi vauva tulee, kun vaan muistaa tehdä tilauksen. :D ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, Lotasta ei tosiaan taidettu tehdä helpon vauvan tilausta, mutta jospa nyt tällä kertaa sitten lykästäisi. :D

      Poista
  2. Toivotaan sellaista satumaan vauvaa, syö, nukkuu ja seurustelee aina kiltisti. ;)

    Nää tuttijutut on jokaiselle niin yksilöllisiä. Voihan se olla, että Lottakin viskoo tutit nurkkaan ihan itsestään jossain kohtaa? Ja kyllä te vanhemmat osaatte sitten ihan varmasti hoitaa eron tutista sitten kun se aika sitten joskus tulevaisuudessa on, rennosti siis vaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista vauvaa tosiaan toivotaan. ;)

      Juu, tuskinpa tuo tuttia enää murrosiässä syö. ;) Muutenkin ehkä tuntuu, että nyt olisi mahdollisimman huono aika ottaa tutti kokonaan pois, kun pian on ehkä tuttia syövä vauvakin. Katsellaan siis, mihin suuntaan homma kehittyy ja milloin Lotta vaikuttaa valmiilta luopumaan tutista. :)

      Poista
  3. Hei!

    Mulla esikoinen nyt 7v ja oli kyllä aika helppo lapsi. Toinen on nyt 1v ja ei ihan niin helppo, tai sitten aika on kullannut muistot :D

    Eka ei itkenyt hampaita, mutta tämä toinen.... kahta kulmahammasta tehnyt jo kuukauden ja on pirun äkänen ukko ja nukkuu huonosti. Onko teillä muuten kaikkien hampaiden tulo ollut tuskaa?

    Esikoiselta tutti napattiin reilu vuosikkaana pois. Pari iltaa taisi huudella ja se oli siinä. Tämä toinen syö tuttia kanssa vain unilla, mutta koska koko vuosi nukuttu vähän kehnosti, olen ajatellut että pitäköön unituttinsa vielä, en jaksa ottaa sitä ohjelmaan vielä :)

    Mukavaa loppuodotusta ja tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Olisikohan meillä pari hammasta tullut ilman sen suurempia huutoja, mutta muita onkin sitten tehty ihan urakalla, osaa monta viikkoa.

      Kiitos tsempeistä ja tsemppiä teillekin hampaiden tekoon ja nukkumiseen! Toivotaan, että viimeistään kun kaikki hampaat löytyy suusta niin elämä helpottaa edes jonkin verran. ;)

      Poista