Supistuksia rv 35+6

Tällä viikolla ollaan Lotan kanssa ahkeroitu ulkona, lähinnä haravoinnin merkeissä. Yksi päivä olisin halunnut vain leikkiä Lotan kanssa, mutta Lottapa hakikin äidin haravan ja komensi haravoimaan. Kun vein haravan pois, haki Lotta sen uudestaan ja odotti, että menin haravoimaan. Sen jälkeen Lotta lähti leikkimään itsekseen. Ei kelvannut äiti siis leikkiseuraksi, mutta onneksi pian Lotta tuli oman haravansa kanssa "auttamaan".

Niinä päivinä, kun olen rehkinyt enemmän pihalla, on minua iltaisin supistellut jonkin verran. Kivuttomat harjoitussupistuksethan nyt kuuluukin asiaan, joten en ole niitä sen enempää miettinyt. Eilen illalla kuitenkin hetken jo mietin, nytkö vauva syntyy. Reilu kaksi tuntia supisteli oikeastaan jatkuvasti ja supistukset alkoivat olla jo kipeitä. Lämpimällä kauratyynyllä supistukset onneksi pikkuhiljaa lakkasivat, eikä kipeitä supistuksia ole enää tänään tullut. Eilen päätinkin, että tänään en haravoi, etten taas makaa iltaa kärvistellen supistuksista. Silti tänäänkin katselin ikkunasta haravoimatonta pihaa ja mietin, pitäisikö sittenkin tarttua haravan varteen. Onneksi alkoi sataa kaatamalla. En vain malttaisi jättää pihatöitä tekemättä, mutta pakko kai yrittää ottaa vähän rennommin ainakin vielä viikko. Sittenhän vauva onkin jo täysiaikainen ja kai hän sitten saa syntyä, vaikka itse en vielä valmis olekaan...

Eilisistä supistuksista säikähtäneenä katsoin tänään valmiiksi vauvan kotiintulovaatteet ja pakkailin hieman Lotalle hoitolaukkua valmiiksi, jos hänet viedään synnytyksen ajaksi jonkun luokse hoitoon. Pieni paniikki iski myös sen suhteen, etten ole vielä kasannut hoitopöytää saatika katsonut sille paikkaa, ja pinnasänkykin on väärässä huoneessa laittamatta valmiiksi. Myös oma synnytyskassini on pakkaamatta. Näihin asioihin on tartuttava varmaan viimeistään ensi viikon aikana. Toivotaan silti, että vauva pysyisi mahassa kesäkuun alkuun saakka.