lauantai 30. elokuuta 2014

Kun olet yksin...

Käytiin tällä viikolla yhtenä iltana Lotan kanssa vähän leikkimässä tuossa meidän vieressä olevan koulun pihalla. Täällä meidän kylällä ei siis ole mitään puistoa tms, eli pihalla leikkipaikat ovat vähissä. Omassa pihassakaan meillä ei ainakaan vielä ole muuta kuin villiintynyt nurmikko ja pensaikot... Joka tapauksessa, tarkoituksena oli käydä katsastamassa, josko voisin laittaa Lotan hiekalle leikkimään, kun olen itse kahvakuulassa. Kahvakuula tunti pidetään siis siinä koulun pihassa. No, hiekka oli niin isoa, että Lotta vaan tunki kiviä suuhunsa, joten ei onnistunut se suunnitelma. Kyllähän Lottis sitten myös konttaili, mutta ei taida silti onnistua kahvakuulailut niin, että juoksen ensimmäisen puoli tuntia kaivamassa kiviä Lotan suusta.


Sitten itse aiheeseen. Joni lähti eilen aamulla työkeikalle Turkuun ja tulee takaisin tänään myöhään illalla. Lotta heräsi Jonin lähtiessä ja aamu meni vielä ihan hyvin. Käytiin vauvatreffeillä, joilla Lotta viihtyi ja käyttäytyi mallikkaasti. Kotimatkalla uni tuli kylään ja koska kello oli jo yli puolenpäivän ennen näitä ensimmäisiä unia, elättelin toiveita pitkistä unista. No, unta riitti noin tunnin verran. Sen jälkeen loppupäivä oli yhtä kitinää. Veikkaanpa, että Lotta on tulossa kipeäksi, itselläkin oli eilen kurkku kovin kipeä. Iltaa kohti Lotta kuitenkin virkistyi ja meillä oli ihan hauskat leikit. Myös nukuttaminen kävi pitkästä aikaa myös minulta helposti.


Lotta nukkui omassa sängyssä kuuteen asti, jonka jälkeen otin viereeni. Hetki siinä pötköteltiin, mutta pian kävi selväksi, ettei Lotta aio enää nukkua. Ei muuta kuin ylös. Lotta huusi varmaan sitä väsyä ja mulla oli kammottava olo: nenä vuosi, päätä kivisti, ääntä ei lähtenyt. Ihana herätä uuteen päivään tällä tavalla ja tietää, että joutuu yksin jaksamaan koko päivän kitinät oman olon ohella... Puuronsyönnistä ei tullut mitään, joten maitoa pulloon ja sohvalle toiveissa vielä pienet torkut. Lotta kuitenkin piristyi tästä ja suostui syömään jopa muutaman lusikallisen puuroa. Nyt leikitään ja toivotaan, että känkkäränkkä sekä flunssa pysyvät loitolla, ainakin Lotasta! Ja ei muuten tarvi ainakaan tänään harmitella sitä, ettei Lotta voi mönkiä kahvakuulan ajan maassa, koska vuoronperään räkää ja verta vuotava nenäni ei halua lähteä kuntoilemaan.


Tälläinen pikku hassuttelija mulla oli aamulla unikaverina. <3

3 kommenttia:

  1. Voi eii, tuo on kyllä tosi kurjaa olla yksin ja kipeenä :/ Toivottavasti siellä parannutaan pikaisesti! :)

    Minäkin vietin taas eilisen yksin Lilianin kanssa, kun oli miehen vuoro päästä humputtelemaan. Päivä meni onneksi tosi nopeasti ja mukavasti, kun mun kaverit oli kylässä. Liliankin tykkäs, kun ei tarvinnu koko päivän vaan mamman naamaa tuijottaa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieraat tai kylässä käyminen on kyllä parasta viihdykettä Lotallekin: vaikka olis miten kiukku olo niin yleensä vieraskoreus vie voiton (ainakin aluksi :D). Noo, toivottavasti Lotta ei tulis ainakaan kovasti kipeäksi, sitten sitä vasta hermoja kiristelläänkin... :/

      Poista