Baby shower osa 2: juhlat

Oltiin sovittu juhlavieraiden kanssa, että tapaamme ystäväni luona kello 15. Niinpä ajattelin aamulla, että ehdin hienosti käydä kahvakuulatunnilla, joka oli klo 10-11 ihan tässä meidän naapurissa. Lotta oli mulla taas mukana ja kannusti rattaista käsin (en viitsinyt päästää maahan syömään kiviä...). Kun pääsin kotiin, Lotta oli nukahtanut ja minä kävin suihkussa. Katsoin kelloa ja totesin, että ehdin hyvin pestä koneellisen pyykkiä. Hetken päästä iski paniikki: mun pitäisi vielä tehdä tarjottavaa juhliin, syödä itse, kuivata hiukset, valita vaatteet, meikata, roudata tavarat autoon kunhan Joni tulisi kotiin ja mitä vielä. Pyykkikoneen pestyä kirosin, miksen vaan voinut jättää sitä pyykin pesemistä iltaan, koska niiden kuivumaan ripustaminen vei kallista aikaa. Tietenkin myös Lotta heräsi uniltaan ennen kuin Joni oli kotona ja tottakai vaipassa (kaikenlisäksi KESTOvaipassa) odotti kakat. Lotallehan piti myös tässä vaiheessa laittaa ruoka. Onneksi Joni tuli kotiin juuri silloin, kun olin alkamassa repiä hiuksia päästäni. :D Sain kuin sainkin kaiken tehtyä ja jopa syötyä ja pääsin lähtemään liikkeelle ajoissa. Matkalla kävin vielä nopeasti kaupasta hakemassa ilmapalloja ja nappasin perääni ajamaan pari vierasta, joka eivät osanneet perille itsekseen.

Juhlakalun sisko oli huijannut sankarin mukanaan kaupungille ja miehensä päästi meidät heille sisään. Laitoimme ruuat valmiiksi ja koristelimme hieman paikkoja serpentiinillä ja ilmapalloilla. Ystävääni oli huijattu, että hänen miehensä tekee heille ruokaa ja siksi hänen pitää tulla kotiin tiettyyn aikaan. Jonkin aikaa odoteltuamme sainkin viestin, joka kertoi juhlakalun siskoineen olevan kohta perillä. Tiesimme, että viimeistään kenkäkasa eteisessä paljastaisi meidät, mutta menimme silti nurkan taakse piiloon. Sieltä sitten hyppäsimme esiin onnittelemaan tulevaa äitiä. Juhlat tulivat yllätyksenä ystävälleni ja aluksi hän taisikin olla hieman shokissa ja ihmetteli, keitä kaikkia olikaan paikalla. Sitten alkoi kuulustelu, kuka onkaan juhlista vastuussa ja kun ystävälleni paljastui, että juhlia järjestämässä on ollut minun lisäkseni hänen siskonsa ja miehensä, oli ystäväni aivan kummissaan. Pitkin juhlia hän yritti päästä kärryille, mitä kaikkea hänen selkänsä takana olikaan tehty ja milloin. Onneksi yllätysjuhlat olivat kuitenkin mieluisat, eivätkä ikävä yllätys. :)

Lahjapöytä

Alkujärkytyksen jälkeen istutimme sankarin sohvalle avaamaan lahjoja. Lahjoista paljastui mm. ihania pieniä vaatteita ja tarvikkeita vauvalle ja olihan siellä seassa jotain äidillekin. :) Seuraavaksi syötiin, sillä olihan juhlakalu odottanut koko päivän miehensä laittamaa ruokaa ja taisi jo raukka olla nälissään. ;) Ruuat toteutettiin nyyttäriperiaatteella, eli jokainen toi jotakin ja ihan hyvät tarjoilut saatiin aikaiseksi.

Herkut

Ruokailun ja kuulumistenvaihdon jälkeen täytettiin eilisessä postauksessa tarkemmin kuvatut arvauslappuset ja jokainen luki lopuksi omat arvauksensa ääneen. Nämä veikkauslaput jäivät tosiaan tulevalle äidille muistoksi, saapa sitten katsoa, osuiko joku lähelle tai jopa ihan oikeaan. :)

Loppuaika jutusteltiin ja naposteltiin, ohjelmaa ei siis ollut sen enempää. Musta oli kiva, että vieraat viihtyivät pitkään. Ensimmäinen lähti parin tunnin kuluttua, koska mukana ollut vajaan vuoden ikäinen poika alkoi olla väsynyt. Loput vieraat viihtyivät lähemmäs kahdeksaa ja lähdettiinkin sitten melkein samalla oven avauksella.

Lotta oli Jonin kanssa kotona, mikä kyllä osoittautui hyväksi valinnaksi, vaikka alunperin olinkin ajatellut ottavani hänet mukaan. Nyt sain kuitenkin rauhassa keskittyä juhlien järjestelyyn ja myös kuvien räpsimiseen, eikä tarvinnut koko ajan juosta Lotan perässä ja todennäköisesti jossain vaiheessa kuunnella väsykiukkua. Enkä olisi voinut myöskään viipyä niin pitkään, sillä Lotan olisi pitänyt päästä yöunille jo siihen aikaan, kun itse aloin vasta tehdä lähtöä.

Juhlat onnistuivat mielestäni hyvin ja tuleva äitikin kiitteli, kun hänelle oli sellaiset järjestetty. Juhlia oli myös kiva järjestää ja varsinkin yllätyksenä. :) Vaikka tosiaan hieman meinasinkin stressiä ottaa, ja siitä saa kai syyttää minussa piilevää perfektionistia. Onneksi kaikki sujui kuitenkin hyvin ja sekä vieraat että sankari viihtyivät. :)