Kylässä

Lotta tosiaan lähti sunnuntaina mummon ja papan mukaan elämänsä pisimmälle kyläreissulle. Joni kyseli jo sunnuntaina moneen kertaan, josko haettaisiin Lotta takaisin kotiin, mutta onneksi mummo muisti laittaa tilannekatsauksia viestitse ja mielenrauhamme säilyi.

Ehkä suurin asia jonka näiden parin päivän (tai oikeastaan yön) aikana huomasin, oli se, että mä todellakin stressaan koko yön, milloin Lotta herää. Olen koko ajan valmiustilassa ja herään pienimpäänkin äännähdykseen, joka Lotan huoneesta kantautuu, jotta ehdin salamannopeasti hiipiä pois Venlan vierestä, sulkea ovet ja ehtiä Lotan luo ennenkuin huuto herättää muut. Nyt kun mun ei tarvinnut koko yötä kuulostella kenenkään heräilyjä, nukuin paljon levollisemmin. Venla toki söi useampaan kertaan ja nukkui pitkiä aikoja tissi suussa aiheuttaen mulle kamalat jumitukset selkään, mutta mä kuitenkin nukuin lähes koko yön. Ja oikein puoli kahdeksaan asti molempina aamuina, wuhuu!

Huomasinpas senkin, että voi hyvänen aika sentään kun elämä yhden lapsen kanssa on helppoa! Vaikka Venla lähes koko hereilläoloajan kitisikin hampaidensa takia ja viihtyi vain sylissä niin oikeasti, H E L P P O A!!! Ja kuvitelkaas, Venla nukkui molempina päivinä yhdet kahden-kolmen tunnin päiväunet ja yhdet noin tunnin unet. Mulla oli siis ihan ruhtinaallisesti omaa aikaa keskellä päivää! Kun kello läheni viittä, en edes vielä odottanut Jonia kotiin, kun normaalisti alan viimeistään kahdelta kysellä, milloin hän mahtaa tulla.

No mutta, olihan sitä Lottaa ihan älytön ikäväkin ja ihanaa oli tänään saada tyttö takaisin kotiin. Lotta oli viihtynyt, eikä kuulemma olisi halunnut tulla kotiin. Osoitti hieman myös mieltään, sillä kotiintullessa äitiä ei tultu halaamaan eikä äiti saanut riisua ulkovaatteita, vain mummo kelpasi. Mummon ja papan lähdettyä äidin syli kuitenkin taas kelpasi pitkäksikin aikaa. Venla oli sopivasti päiväunilla, joten Lotta sai sylitellä aivan rauhassa. :)

Ehkä me uskalletaan antaa Lotta uudestaankin yökylään ja täytyy myöntää, että ihan vähän aloin jo odottaa sitä, että molemmat tytöt pääsee kyläilemään. ;)