Ehkä pahin kaikista on treffien sopiminen. Me asutaan noin 10 km metsään päin kaupungista ja kylältä, joten jotta saisin tavaraa kaupaksi, on mun tarjottava mahdollisuus noutaa tavara kaupungista tai kylältä, koska eihän kukaan täältä "metsästä" lähde sitä tavaraa hakemaan. Tosi paljon mun myymää tavaraa haetaan Jonilta töistä kaupungista ja se käykin ihan näppärästi, vaikka vaatiihan sekin järjestelyä. Usein olen myös sopinut treffejä omien kauppareissujen yhteyteen tai olen vienyt tavarat ostajalle kotiin, jos olen sattunut ajamaan ohi. Oon vaan saanut hirveen stressin revittyä noista treffeistäkin aina, sillä kun jokin aika on sovittu, haluan itse pitää siitä kiinni ja olla ajoissa paikalla ja aina se ei onnistu. Yleensä olenkin sopinut, että laitan viestin kun olen lähdössä, jolloin ostaja saapuu paikalle matkaani kuluvan arvioivani ajan päästä. Ja silti stressaan, että nyt se joutuu odottamaan kun olen kaksi minuuttia myöhässä... Jep, ei ehkä pitäis itse olla ihan niin tarkka, sillä usein joudun itse vielä odottelemaan ostajaa... Joskus ostajat ovat todella joustamattomia ja kerran esimerkiksi minulla oli kaupat kesken erään kanssa, joka kävi viikoittain samassa kaupassa ruokaostoksilla kuin minäkin. Hän kävi yleensä lauantaisin iltapäivällä ja minä maanantaisin aamupäivällä, mutta eräänä lauantaina olin Lotan kanssa aamupäivän uimassa ja sanoin, että voin heittää vaatteet hänelle uinnin jälkeen kaupalle noin puoleen päivään mennessä. Kun sitten olin lähdössä uimahallilta kotiin ja laitoin viestin kello 12, että olisin nyt tulossa, vastasi ostaja jo käyneensä kaupassa ja olevansa jo kotona..?! Itse olisin ainakin lähtenyt sinne kauppaan vasta siinä vaiheessa, kun toinen olisi ollut tulossa... Kun hän taas seuraavan kerran ehdotti tapaamista kaupoilla lauantaina iltapäivällä, jouduin taas kieltäytymään koska silloin tytöt ovat päiväunilla eikä Joni ollut kotona, eli mulla ei ollut mahdollisuutta päästä paikalle. Tämän jälkeen ostaja perui kaupat. Itse ostajana kyllä haen haluamani tuotteen myyjän kotoa, enkä ymmärrä, että jos lupaan tavaran kulkeutuvan kaupunkiin omien menojen mukana mitä minullakin on milloin minnekin päin kaupunkia, niin muut vielä vaativat että minun pitäisi lähteä erikseen tuomaan muutaman euron vaatteita ties minne.
Toinen asia on se, että parin-muutaman euron vaatteista tingitään. Jos multa ostetaan useampi vaate kerralla niin toki voin myydäkin paketin halvemmalla, mutta myyntihintani ovat jo valmiiksi niin pieniä, että mun mielestä ei tarvis alkaa siitäkin vääntämään... Kerran joku oli ostamassa multa paria bodya ja housuja. Tapaamista sovittaessa kävi ilmi, että hän oli luullut housujen olevan kuvan perusteella roosat, kun ne oikeasti olivat harmaat. Kyseessä muutaman kerran pidetyt uudenveroiset housut myynnissä kahdella eurolla. Ostaja halusi lisäkuvia, jossa oikea väri näkyisi... Laitoin kuvan ja sanoin, että saa ilmanmuuta katsoa housut vielä livenä että ottaako. Mutta ihan oikeasti, kahden euron housut... Onko sen nyt niin väliä onko ne roosat vai harmaat..? Toki ymmärrän, että jos niitä ei sitten tulisi käytettyä niin eihän sitä huvita maksaa edes viittä senttiä, mutta silti, argh!!!
Olen jo tullut siihen tulokseen, että perusvaatteita en jaksa kuvata ja myydä fb-kirppiksellä, mutta hieman kalliimpia kyllä. Tänään törmäsin uuteen ongelmaan, kun eilen myyntiin laittamaani haalariin tuli heti useampi ostaja. Kaksi ensimmäistä varaajaa peruivat saatuaan haalarin mitat. Kyselin kolmannelta josko hän ottaisi, useampaankin kertaan, jotta hän huomaisi olevansa seuraavana jonossa ja ilmoittaisi ostohalukkuutensa. Kirppiksen säännöissä sanotaan, että varaus on voimassa 12 tuntia ja jos siinä ajassa ei ota yhteyttä, menee tuote seuraavalle. Odotin lähemmäs 20 tuntia ja usean kyselyn jälkeen tarjosin haalaria seuraavalle jonottajalle. Lähes heti kun seuraava vastasi ja ilmoitti ottavansa haalarin, laittoi myös edellinen ostaja viestin. Hän ei ollut huomannut minun viestejäni, koska lapset olivat kuumeessa ja yrjötaudissa ja ilmoitti ostavansa haalarin. Kerroin, että sääntöjen mukaan haalari menee jo seuraavalle, mutta jos kaupat eivät hänen kanssaan onnistuisi, niin ilmoittaisin hänelle vaikka jonossa oli lisää ihmisiä. Vastaus oli tyly: "Joo. Selvä.". Mulle tuli itselle tuosta niin paha mieli. Teinkö mä nyt jotain väärin? Olisko mun pitänyt yrittää tavoittaa ostajaa vielä enemmän, laittaa vaikka yksityisviesti? Ei kai, mä odotin vastausta pitkään, mutta ärsyttää silti.
Sitten ärsyttää myös nämä, jotka kyselee monellako lapsella vaatetta on käytetty ja montako kertaa pesty. Joo, ulkovaatteissa pesukerrat vaikuttaa ominaisuuksiin, mutta jos myyn yli 100 euron haalaria kymmenellä eurolla, niin ei kai voi olettaa sen olevan uudenveroinen? Kaikki viat olen aina maininnut ja kuvannut ilmoitukseen, kuten tummuneet polvet tai kulunut peppu.
No mites ne livekirput sitten? Viimeisin kokemus livekirppikseltä mulla on sellainen, että viikon pöytävuokra oli 30€, ostin hintalappuja eurolla ja myynti oli 30€... Eli jäin euron miinukselle?! No, kirppis ei tätä perinyt eli plus miinus nolla, paitsi se että ajoin viemään ja hakemaan vaatteet 15 kilometrin päästä ja kävin kerran vai kaksi siivoamassa pöydän... Toisella kirppiksellä myynnistä jäin voitolle muutaman kympin, mutta kyseisellä kirppiksellä pöytä on pakko käydä siivoamassa joka päivä, sillä tavaraa kulkeutuu aivan hirmuisesti pöydästä toiseen ja pöydät sotkeentuvat, eikä sotkuisesta pöydästä jää kukaan edes etsimään tavara. Eli ajoin noin seitsemän kertaa ees taas 15 kilometrin päähän, joten ei tuo muutaman kympin voitto oikein missään tuntunut...
Nyt olen kuullut, että kylällämme olevassa puodissa kirppistavarat menee kaupaksi ihan ok eikä pöytävuokrakaan ole kuin 15 euroa. Ehkäpä siis kokeilen, josko saisin kaappeja tyhjemmäksi siellä. Ja loput sitten vaikka hyväntekeväisyyteen, ei hermot kestä tätä myynnistä aiheutuvaa vaivaa. :D
Siis facebookin kirpparit on ihan... sanonko mistä! Itsekin niiltä välillä jotain ostelen, mutta hinnat on välillä NIIN taivaissa. Sitten, jos on kohtuullista hintaa, niin oon usein myöhässä. Ja ymmärrän kyllä, että haluaa pyytää vähän hintaa, koska on aika kova homma kuvata, postittaa, hankkia kaikenmaailman paketointivälineitä ja postikulutkin siihen. Mutta en mää lähde silti maksamaan. Sen takia en itekään enää myy facen kautta, kun tuntuu jotenkin työläältä ja sit sitä rahaa tipahtelee muutamia euroja sieltä täältä ja tuntuu, ettei edes mitään rahaa tulekaan. :D
VastaaPoistaPeruskirppiksistä tykkään, mutta en lähde myymään, jos ei oo kunnolla tavaraa. Usein ollaankin oltu kimpassa äiten ja siskon kanssa, niin tavaraa on paljon ja se houkuttelee ihmisiä pöydän luokse ja pöytävuokra menee pienemmäksi ja tavaraakin on mennyt ihan kivasti. Tarkkana kyllä saa olla mille kirpparille vie, että tavara sitten liikkuu, eikä se pöytävuokra olisi pilvissä. Onhan se selväkin, että kauheilla pöytävuokrilla myös ne myytävät tavaratkin on kovissa hinnoissa ja mua ärsyttää ihan sikana. :D Ite en kehtaa perusvaatteesta pyytää yli euroa ja jos pöytävuokra on kallis, niin eihän se edes kerry täyteen sitten.
Eli summasummarum! I feel you. :D
Ihme tyyppejä, ettei edes kelpaa, vaikka olet kiikuttanut tavaroita heille lähemmäs. Pöh!
Joo, mäkin myyn vaan paikallisilla fb kirppiksillä jottei tartte alkaa postittamaan. Ja se on totta, että hynä tavara hyvään hintaan menee tosi nopeasti eikä sellaista usein itse kerkeä saamaan. :D
PoistaTäällä tosiaan noi livekirppikset on tällä hetkellä mitä sattuu. Toi yks missä mullakin on ollut pöytä niin siellä menee tavara hyvin kaupaksi mutta sit tosiaan pöydät sotkeentuu ja sieltä myös varastetaan paljon tavaraa. Täytyy toivoa että toi mihin ajattelin nyt viedä, niin sielläkin menisi tavara kaupaksi eikä tarvisi kaikkea raahata takaisin... Ja tietty kun mäkin laitan noille vaatteille niin pienet hinnat, jostain kymmenestä sentistä pariin euroon että vaan pääsisin eroon ja saisin ees hieman rahaa niistä, niin aika paljon pitää olla myyntiä että tulee edes se pöytävuokra...
Mä olen lopettanut vallan myymisen netissä, ainoastaan live kirppiksellä nykyään. Ei jaksa niitä monia kyselyitä, varauksia, perumisia, mittoja yms. Helpompi viedä sinne kirppikselle jossa näkevät heti millainen vaate on. :)
VastaaPoistaJep, tuo netissä myyminen on kyllä ihan oma maailmansa, toisaalta helppoa kun ei tarvii viedä mihinkään kirppikselle eikä huolehtia pöydän siivoamisesta, mutta hirvee vaiva siitä silti on etenkin jos pitää mittailla ja laittaa lisäkuvia jne.
Poista