Venla 7 kk

Kerrankin musta tuntuu, että edellisestä kuukausipostauksesta on hirveästi aikaa! :D Olen ehtinyt jo useampaan kertaa miettiä, olenko unohtanut kuukauden välistä. Ilmeisesti siis joulunaika on tuntunut minusta erityisen pitkältä...

Mutta sitten itse asiaan, 7 kuukauden ikäinen Venla:

-karjuu

-naureskelee

-jokeltelee

-sanoo äiti (joo-o, ihan oikeasti!)

-omistaa neljä hammasta

-on hyväntuulinen

-parhaat naurut saa isosisko

-naureskelee kovasti myös koirille, etenkin Nellalle

-liikkuu pyörimällä

-pääsee ehkä himpun verran eteenkinpäin

-istuu jämäkästi selkä suorana

-kärsii eroahdistuksesta

-syö koko ajan enemmän kiinteitä ja lisäksi rintamaitoa niin paljon kuin haluaa

-nukkuu päivällä yhteensä noin kolme tuntia, nyt pakkasilla hieman huonommin kun ei pääse ulos

-yöt nukkuu edelleen vaihdellen, ainakin kolme kertaa syö

-ei pidä vaatteiden pukemisesta

-eikä turvakaukalosta

-käyttää koon 68-80 vaatteita

-vaipoissa Liberon koko 4 ja kestovaippojen M

Venla on kova tyttö juttelemaan. Jokeltelu on mun mielestä paljon monipuolisempaa kuin Lotalla aikanaan, tai näin ainakin muistelen. Ja Venla sanoo ihan oikeasti äiti! Enkä ole edes ainoa, joka sen on kuullut. ;) Muitakin sanoja yrittää kovasti matkia, tarkoituksella tuskin kuitenkaan mitään sanoo. Tällä hetkellä karjuminen on siistiä ja räkäinen nauru, on tainnut ottaa isosiskolta mallia. Lotalle Venla nauraa aina, mutta myös meidän eläimet saa paljon nauruja, toki myös Joni ja minä ja muutkin Venlalle hymyilevät.

Venla vaihtaa paikkaa pyörimällä, joko akselinsa ympäri tai selältä mahalle. Eteenpäin (tai taaksepäin) ei juurikaan liiku, mutta näppärästihän se paikka vaihtuu pyörimälläkin. Venla istuu jo hienosti ilman tukea, mutta toki muksahtelee naamalleen tai kyljelleen, jos ei joku ole ottamassa kiinni.

Olen ollut huomaavinani merkkejä eroahdistuksesta: minun ei tarvitse kuin kääntää selkäni kun itku alkaa. Hirveän näppärää... Venlalla on jo neljä hammasta, kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla. Ja valitettavasti on alkanut käyttää niitä myös syödessään. Tai siis jos tarjoan rintaa, eikä Venla halua syödä, nappaa hän hampaillaan kiinni ja vetää. Auts! Tästä johtuen olen alkanut hieman arkailla rinnan tarjoamista, aiemmin kun tarjosin sitä vähän joka kohdassa, niin nyt odotan mieluummin, että Venlalla varmasti on nälkä. Etenkin nukahtaminen on hankaloitunut, kun aiemmin Venla nukahti aina rinnalle, mutta nyt usein se pureminen tapahtuu juuri noissa tilanteissa, kun tissiä pitäisi lupsutella pitkäänkin, eikä se sitten aina huvitakaan. No, jospa me opittaisiin uusi tapa nukahtaa, ei olisi välttämättä ollenkaan huono juttu.

Päivällä Venla nukkuu edelleen yleensä kahdet lyhyemmät ja yhdet pidemmät unet, yhteensä noin kolme tuntia. Yöllä en tiedä montako kertaa herää, joskus pitäisi olla tissi suussa koko yön ja joskus vain syö pikaisesti.

Korvatulehduksen aikaan kiinteä ruoka ei oikein maistunut, mutta nyt sitä on alkanut menemään ihan reippaasti. Minun pitäisi ryhdistäytyä uusien makujen kanssa, pitkään ollaan nimittäin syöty vain muutamia eri makuja, mitä olen ehtinyt pakkaseen tehdä (bataatti, porkkana, peruna, parsakaali, makaroni, hedelmät kaupan purkeista, kaurapuuro). Ensimmäinen lihasosekin odottaa tekemistä, ainekset on sentään jo ostettuna. Valitettavasti omaa jaksamista ja aikaansaavuutta on verottanut Lotalla täysillä päälle puskenut uhma, josta pitäisikin kirjoittaa ihan oma postauksensa.

Venla ei pidä etenkään paitojen pukemisesta, ulkovaatteista puhumattakaan. Myös turvakaukalo on ihan kamala paikka, mutta siitä olen kyllä samaa mieltä: varsinkin toppavaatteissa kaukaloon sullominen on jotain ihan hirveää. Meillä on kyllä käytössä myös kaukalopussi, mutta se on liian kuuma: selkä on Venlalla aina hiestä märkä ja jopa näillä 30 asteen pakkasilla Venla on sitä mieltä, että pussi pitäisi avata heti kylmään autoon mentäessä... Lisäksi pussi alkaa käydä lyhyeksi, joten eipä sitä varmaan kauaa tule nyt käytettyä. Olenkin jo alkanut miettiä, mikä turvaistuin meille hankittaisiin. Todennäköisesti Venla siirtyy Lotan istuimeen ja Lotalle ostetaan uusi, mutta vielä on aika suuri kysymysmerkki siinä, mikä istuin olisi hyvä ja pitkäikäinen.

Housuissa menee vielä koko 68, mutta paidoissa sen sijaan on käytössä koko 74 ja jopa 80. Lotan vanhat 80-koon vaatteet on aikalailla hellevaatetta, lyhythihaisia jne, joten vaatevarasto kaipasi (kaipaa) täydennystä etenkin paitojen osalta. Maanantaina löysin onnekseni kirpparilta molemmille tytöille pitkästä aikaa melko paljonkin vaatetta, ja nyt paitojenkin määrä näyttää jo ihan hyvältä. Tai no, niitä ihan paitoja on ehkä jopa liikaa, kun taas bodeja saisi olla ehkä enemmänkin. Vaipoissa käytössä edelleen Liberon nelonen ja nyt taas pitkäastä aikaa kestotkin käytössä. Tuossa välissä kestoista ei oikein löytynyt hyvää kokoa, joten ne oli pois käytöstä, mutta nyt tuo M koko alkaa olla sopiva. Ihanaa, sillä alkoi taas jo ahdistaa tuo kertakäyttövaippojen kaupasta kotiin raahaaminen, niitä kun saisi olla jatkuvasti ostamassa...

Tänään kävin työpaikallani kirjoittelemassa lappuset jatkosta, vanhempainvapaahan mulla loppuu maaliskuun alussa. Nyt olen sitten hoitovapaalla vuoden loppuun saakka, joten ei onneksi taritse hetkeen miettiä työkuvioita. Tosin haaveissa ehkä olisi päästä jossain vaiheessa (esim. kesän jälkeen) johonkin tekemään paria vuoroa viikossa niin, että lapset saataisiin pidettyä kotona. Minullekin alkaisi nimittäin aikuinen seura maistua. ;) Mutta katsotaan nyt, miten arki sujuu, kun minun tuloni riittävät ainoastaan vuokran puolikkaaseen ja Joni joutuu maksamaan kaiken muun... Olen toki laittanut niin paljon säästöön kuin vain suinkin olen pystynyt, mutta aika nopeasti ne rahat sieltä varmasti kuluvat, suurimmaksi osaksi varmaan bensaan ja lastenvaatteisiin...