lauantai 16. tammikuuta 2016

Käytä hääpukuasi päivä 15.1.2016

Kuulin ensimmäisen kerran "käytä hääpukuasi päivästä" pari vuotta sitten, mutta silloin päivä taisi olla jo ohi, joten se jäi omalta osaltani tekemättä. Viime vuonna kyseisenä päivänä mulla oli joku hirveä kiukku, enkä jaksanut silloin kaivaa pukua kaapista. Oikeastaan siitä asti odotin seuraavaa vuotta ja päätin, että silloin pukisin minäkin hääpukuni päälleni. Koko alkuvuoden olenkin odottanut päivää saapuvaksi, MUTTA muistin, että se on helmikuussa. On pitänyt tarkistaa tarkka päivämäärä, mutta enpä ole saanut aikaiseksi. Eilen sitten kun olin saanut lapset päiväunille ja aloin lukea muiden blogeja, lävähti tieto vasten kasvojani: käytä hääpukuasi päivä olikin TÄNÄÄN (eilen). No, lasten herättyä minäkin sitten kaivoin hääpuvun vaatekomeron perukoilta ja vetäisin päälleni. Puvussani on nyöritys, joten en sitä saanut kunnolla yksinään päälle, enkä edes alkanut sen kummemmin yrittämään. Nyörit vaan parista kohtaa kiinni ja pidin niitä toisella kädellä tiukalla sen aikaa, että sain parit kuvat otettua ja näytettyä pukua Lotalle.






Olihan se aika ihanaa laittaa tuo puku taas päälle, mutta ei se ihan samalla tavalla säväyttänyt kuin silloin aikoinaan. Tosin pääasiahan se onkin, että pidin siitä hääpäivänämme. :) Nyt 1,5 raskautta myöhemmin (häiden aikaanhan olin jo puolivälissä raskautta Lotasta) puku istui ihan hyvin päälle, toki rinnoissa ei ollut enää ihan samalla tavalla täytettä kuin silloin. :D Mutta ei ollut ainakaan pieneksi käynyt, jes! Lotan reaktio puvun nähdessään oli "Vau!" ja heti Lotta meni myös katsomaan meidän seinällä olevia hääkuvia, joissa puku minulla on päällä.


Kauaa en pukua päälläni pitänyt, vaan pakkasin sen melko pikaisesti takaisin pussiin ja kaappiin. Ulkonahan olisi saanut tosi kivoja kuvia, mutta kuvaaja puuttui, enkä kyllä varmaan olisi tarennut sinne mennäkään.

Loppuun vielä pakko kertoa meidän viime yöstä, jota kohtaan mulla oli todella suuria odotuksia. Joni nimittäin halusi nukkua sohvalla ja sehän tarkoitta viime aikojen kokemuksen perusteella sitä, että minä nukkuisin yön hyvin ja sikeästi ja heräisin virkeänä, kun en valvoisi Jonin kuorsauksen takia. No pyh ja pah, eihän se tietenkään koskaan mene niin! Venla kyllä nukkui tosi hyvin, olisiko se kolme kertaa syönyt, mutta välit nukkui sikeästi. Lotta sen sijaan heräsi klo 1.30-2.30 kolme kertaa, yhdellä kertaa oli kakat vaipassa, ja sen lisäksi heräsi vielä 3.30 huutamaan äitiä. Eli ravasin Lotan huoneessa ja aina juuri kun olin nukahtamassa, piti taas lähteä. Ja sen lisäksi Venla KUORSASI! Venlalla on nenä menossa taas tukkoon ja sen takia ilmeisesti sitten kuorsasi, huoh. Lotta ponkaisi pystyyn seiskalta, kävin tuomassa sen Jonin luo olkkariin katsomaan Kaapoa ja menin itse takaisin "nukkumaan", eli pyörimään sänkyyn, kunnes Venla heräsi kahdeksalta. Nyt Venla on jo ensimmäisillä päikkäreillä ja Lotta kitisee väsymystä. Toivottavasti nukkuisivat tänäänkin yhtäaikaiset päikkärit, vaikka huolestuttavasti tuo Venla nyt vetelee vielä sikeitä... :D

7 kommenttia:

  1. Ekana vuonna tätä päivää tuli vietettyä, kun en ollut vielä naimisissa vaan vasta keväällä menossa.
    ps. Ihania aitoja kotikuvia joista näkee että talossa on elämää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen päivä on kyllä kiva, tulee hypisteltyä pukua ja muisteltua menneitä. :)

      Ja ajattele, olin vasta siivonnut ennen päikkäreitä ja silti näyttää tuolta! :D mutta sitähän se elämä on. Teemukikin näköjään jäänyt sohvan reunalle, siinä nautin aina päiväteen lasten nukkuessa. :)

      Poista
  2. Ihana puku <3 Mua masentaa koko hääpuku -päivä kun mekko ei mahdu päälle, ei mitään toivoa! :D Katsotaan joskos ensi vuonna (niin varmaan :P )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Joo varmaan itelläkin ois ollu vähän eri fiilikset vetää puku päälle jos se ei olisikaan mahtunut, mutta iloinen yllätys oli että mahtui. :) kyllä se sunkin puku vielä menee ;)

      Poista
  3. Ihana hääpuku sulla ollut! Minäkin vuoden odotin tuota kyseistä päivää kuin kuuta nousevaa! :D Ja sitten tosiaan meinasin unohtaa. Tai en muuten, mutta olin kuvitellut, että se on 17.1. Onneksi tarkistin asian ajoissa.

    Ja onpas Lotta kasvanut tänä aikana, kun olen vähän pitänyt taukoa blogeista. Vau mikä iso tyttö! :)

    VastaaPoista