Pientä hemmottelua

Kävin tänään ottamassa elämäni ensimmäiset ripsenpidennykset. Olen niitä miettinyt monesti ennenkin, mutten ole raaskinut kokeilla. Minä kun hieron silmiäni paljon, eikä olisi kiva, jos monen kympin ripset tippuisivat muutamassa päivässä pois. Nyt kuitenkin paikallisella Facebook kirppiksellä joku vasta ripsentekokurssin suorittanut kaipasi harjoituskappaleita ja laittoi ripsiä 15 euron hintaan, joten olihan se mentävä itsekin ottamaan ripset. Tosin kokeiluajankohta ei varmaan ole paras mahdollinen, kun hormonit saattaa tiputtaa ripset jokatapauksessa ja molempien raskauksien aikanahan multa on omatkin ripset lähtenyt. Nyt ne on kuitenkin kasvanut takaisin ja toivon, etteivät enää tippuisi.

Mulla on siis luonnostaan todella vaaleat ja suorat ripset, eikä niitä edes näe jos ei ole taivuttanut ja laittanut ripsiväriä. Kerran olen ripset värjännyt ja sekin teki jo paljon. Olen vain erittäin huono huoltamaan yhtään mitään, värjäyskin pitäisi uusia muutaman vkon välein samoin kuin tietenkin pidennykset. No, katsotaan nyt onko mulla huomenaamulla enää yhtään ripseä jäljellä vai innostunko huollattamaan ripset säännöllisesti. Tässä nyt vielä pari (ei niin imartelevaa) kuvaa ripsistä, ylhäällä ennen ja alhaalla jälkeen:

Kyllä näillä jo kelpaa lähteä synnyttämään! ;)

Jaksoin ihan hyvin maata paikoillani sen vajaan pari tuntia, jonka ripsien laitto kesti. Välillä piti kyllä työntää vauvaa pois kyljestä, se teki nimittäin aika kipeää. Menin suoraan kauppaan ja siellä sitten selkä olikin niin kipeä, että hädin tuskin pystyin kärryyn nojaten kävelemään. Selkä ei ole edes yön aikana kipeytynyt noin pahasti, mutta ilmeisesti asento tuolissa oli sitten selän kannalta huono. Onneksi selkä on nyt jo parempi.

Torstaina olisi sitten vuorossa vyöhyketerapia, johon sain lahjakortin vauvakutsuillani. Jännityksellä odotellaan, pääsenkö sinne vai syntyykö vauva ennen sitä. ;)