Kyselyikä, täältä tullaan!

Jo jonkun aikaa on havaittavissa ollut kyselyiän lähestymistä. Kyselty on milloin mitäkin; syitä, seurauksia, tulevaa, mennyttä jne. Tänään sain ehkä ensimmäisen kerran ihan oikeasti esimakua siitä, mitä on luvassa, sillä tuon parin minuutin automatkan aikana, jona seuraava keskustelu käytiin, meinasi tällä äidillä jo mennä sormi suuhun ja ainakin hermot kiristyi. :D

Kävin matkalla neuvolaan viemässä fb-kirppiksellä myymäni paidan postiin. Kun palasin autoon, alkoi Lotta kysellä ja minä yritin vastata edes jollakin tavalla loogisesti.

-Missä kävit? -Postissa

-Missä se posti on? -No tuossa.

-Missä? -No tuossa missä äiti juuri kävi.

-Mitä veit sinne? -Kirjekuoren

-Kenelle annoit sen? -Tädille

-Mihin täti laittaa sen? -Se antaa sen postisedälle.

-Mihin se sitten menee? -Noo toiselle tädille.

-Mihin toiselle tädille? -Tädin omaan kotiin.

-Nukkuuko se siellä? -Kyllä se varmaan yöllä nukkui siellä.

-Nukkuuko se nyt siellä omassa kodissa? -No ei se varmaankaan nyt päivällä nuku.

-Missä se oma koti on? -Raahessa.

-Mikä on Raahe? -Se on paikkakunta.

-Missä se paikkakunta on? -No se on kaukana.

-Missä on kaukana? -No se on tosi kaukana.

-Missä on tosi kaukana?

Ja tässä vaiheessa oltiin perillä, onneksi, sillä multa alkoi jo vastaukset loppua. :D

Viime viikolla ostin kirppikseltä Lotalle kassillisen isompia vaatteita. Pesin vaatteet ja kun ne olivat kuivuneet, Lotta huomasi yhden uuden paidan pyykkinarulla. Lotta nappasi sen ihastuksissaan ja kysyi, kuka sen on ostanut. Vastasin, että minä ja Lotta alkoi kiitellä: "Oi kiitos, tämä on ihana! Kiitos äiti kun ostit minulle tämän paidan. Kiitos kiitos!" Päivän aikana Lotta kiitteli paidasta moneen kertaan, joten melkoisen hyvä ostos parilla eurolla. :D Myös tänään Lotta löysi paidan narulta kuivumasta ja niin vain vaihtui yökkäri sukkelaan uuteen lempparipaitaan ilman yhtäkään kehoitusta!