Kuvapläjäys

Ja niin on taas hujahtanut hirveästi aikaa edellisestä postauksesta. Otetaan siis pikakelauksella kiinni kuvien muodossa.

Pari viikkoa sitten käytiin taas yhdessä lastentapahtumassa, jossa mm. esiintyi Herra Heinämäen lato-orkesteri ja oli kaikkea hauskaa puuhaa lapsille. Venla ei oikein tykännyt konsertista, kunnes mentiin hieman sivummalle, jossa ääni ei kuulunut niin kovaa. Sieltä oli sitten kiva rokata mukana. Lotta ja ystävänsä E kävivät pomppimassa pomppulinnassa (kastuttiin muuten yllättävässä sadekuurossa aika hyvin...), ja kaverukset pääsivät myös minun kanssani ajamaan autolla. Letutkin käytiin syömässä. Tosi kiva tapahtuma oli ja tekemistä kaikenikäisille, eikä se kastuminenkaan menoa juuri hidastanut. :D

Juhannus vietettiin meidän mökillä saaressa. Tämä oli tyttöjen ensimmäinen kerta veneessä ja mökillä, mutta hyvin nuo tuntuivat viihtyvän. Yö oli hieman haasteellinen vieraassa paikassa, mutta siitäkin selvittiin.

Käytiin myös tässä lähettyvillä olevassa "huvipuistossa" ja Lotasta kuoriutui kunnon huimapää. Pieneen maailmanpyöräänkin uskalsi yksinään ja  karusellissa olisi mennyt vaikka miten monta kierrosta.

Ollaan myös käyty puistoissa leikkimässä ja nähty ystäviä. Venla on treenannut kovasti kävelemistä ja onkin siinä jo aika hyvä, joskin pitää edelleen kiinni tuesta, vaikka varmaan pysyisi jo pystyssä ilmankin. Onpa tuo noussut jo kerran seisomaankin ihan ilman tukea. Myös kirjoja on taas luettu ahkerasti ja eiliseen lukutuokioon osallistui myös Nalle.

Tänään Venla työnteli potkuautoaan ympäri taloa ja hetken päästä tuli aivan hiljaista. Sehän on tunnetusti merkki siitä, että tapahtuu jotakin kiellettyä, joten lähdin etsimään neitokaista. Tällä kertaa ei ollut kyse tuhmuuksista, vaan Venla oli mennyt leikkitelttaan istumaan ja laittoi laulukirjaa soimaan. Musiikin tahdissa olikin sitten hyvä lähteä laittamaan ruokaa.

Viikonlopusta on tulossa jännittävä. Minä näen pitkästä aikaa paria hyvää ystävääni ja Joni lähtee tyttöjen kanssa omien vanhempiensa luokse yöksi. Minua kyllä jännittää Venlasta erossa olo, mutta kai se hyvin menee (kunhan rintavarustukseni ei vain räjähdä...). Joni ei kuulemma aikonut pitää sunnuntaina kiirettä palata, joten toivottavasti minäkin osaan ottaa ilon irti omasta ajasta enkä vain koko ajan odota tyttöjä takaisin kotiin.