Eilen me sitten lähdettiin tyttöjen kanssa katsomaan serkkuvauvaa parinsadan kilometrin päähän. Ajattelin, että ainakin Venla nukkuisi koko menomatkan, sillä oli aamulla herännyt kesken unien ja toivoin myös Lotan nukkuvan osan matkaa. Venlahan nukkui sitten alkumatkasta kymmenen minuuttia ja loppumatkasta samanverran, eli ei juuri lainkaan. Perillä syykin selvisi; kakkavaippa... Myöskään Lotta ei nukkunut, häntä taisi jännittää niin kovasti. Kun perillä nostin Lotan pois autosta, oli hän aivan innoissaan ja kyseli, "mihin minä menen" ja missä K (veljen vaimo) on.
Vauva oli pikkuinen ja ruumiinrakenteeltaan aivan erilainen kuin meidän kunnon reisimakkaroilla varustetut tytöt. :D Hieman jännitin, onko Lotta vauvasta mustasukkainen, mutta turhaan. Lotta silitti vauvan päätä ja piti kädestä, sillä vauva kuulemma "tykkää siitä". Venlakin kiinnostui serkusta vauvan ollessa sylissäni, muttei onneksi hänkään osoittanut mustasukkaisuuden merkkejä.
Viihdyttiin kylässä muutama tunti, kunnes molemmat tytöt alkoivat olla jo todella väsyneitä ja lähdettiin kotimatkalle. Lotta vilkutti erikseen sekä veljelleni, vaimolleen että serkkuvauvalle. Lotta nukahti autoon jo ennen kuin oltiin pois pihasta ja Venlakin melko nopeasti. Molemmat heräsivät vasta kotipihassa, joten kotimatka sujui mukavan rauhallisesti.
Ihanaa, että tytöillä on nyt serkku. Hauska nähdä, mitä kaikkea serkukset keskenään keksivätkään, vielä kun ovat kaikki niin samanikäisiä. :)
Oi siellä on päästy nuuhkuttelemaan pientä vauvaa.<3 On kiva kun serkuksilla ei ole paljoa ikäeroa. :) Mä täällä oottelen että koskahan meidän lapset mahtaa saada serkkuja.. toistaiseksi ei ainakaan lähiaikoina.
VastaaPoistaOli kyllä niin hassua pitää sylissä niin pikkuista! <3 toivotaan, että teidänkin lapset vielä saavat serkkuja. :)
Poista