Olen jo jonkin aikaa hämmästellyt Lotan mielikuvituksen mahtavuutta. Viime aikoina tosin olen yllättynyt siitä, miten noin pieni ihminen pystyy pelaamaan mielikuvituksen kanssa noin hienosti. Itselläni on ollut sellainen käsitys, että mielikuvitusleikit tulisivat vasta hieman myöhemmin..? No, tässä kuitenkin esimerkkejä Lotan mielikuvituksen tuotteista.
Jo pitkään Lotan leikeissä on ollut mukana Saara. Aiemmin me aina etsittiin Saaraa puistosta (=on meidän olohuone) ja tähyiltiin käsi otsalla ikkunasta (luulisin, että tämän Lotta on keksinyt jostakin lastenohjelmasta). Nyt Saara on ilmeisesti löytynyt, sillä Lotta mm. luistelee Saaran kanssa. Viime viikonloppuna televisiosta tuli taitoluistelua, jota Lotta innostui matkimaan. Luistelu oli pariluistelua, joten tokihan Lottakin tarvitsi itselleen parin. Nyt Lotta ja Saara esittävät jos jonkinmoisia hyppyjä, piruetteja ja taivutuksia ympäri olohuonettamme.
Erään kerran juotiin Lotan kanssa leikkikahveja olohuoneemme pöydän ääressä, kun Lotta halusikin kahvikuppiinsa oikeaa vettä. Lotta lähti hakemaan vesipulloaan kun jo ehdin kaataa hänen kuppiinsa leikkikahvia. Lotta palasi juomaan kuppinsa tyhjäksi leikkikahvista ennen kuin haki vettä ja kaatoi sitä kuppiinsa. Eihän vettä tietenkään voinut sinne leikkikahvin sekaan kaataa. :D
Yhtenä päivänä Lotta valmisti leikkikeittiössään minulle ruokaa ja laittoi sitä valmiiksi lautaselle. Lotta lähti kantamaan tyhjää (tai siis leikkimakaronilaatikolla täytettyä) lautasta minulle, kun koiramme Ninni kävi nuolaisemassa lautasta. Lotta sai hirveät hepulit ja alkoi itkien huutaa "Ninni ei syö minun makilaatikkoa!!". Tyttö rauhoittui, kun kehoitin häntä tekemään minulle uuden annoksen. Ennen tuota en tiennyt, että leikit voi mennä pilalle kun koira "syö" leikkiruuat...
Eilen illalla Lotta alkoi yhtäkkiä puhua, että Hissi tulee kohta meille kylään. Ihmettelin, että kuka ihmeen Hissi ja hän paljastuikin Ninnin kaveriksi. Hissille piti käydä avaamassa ulko-ovi ja pyytää sisään. Hetken päästä Lotta leikki Hissin kanssa piilosta. Pian Hissi oli kuitenkin niin pieni, että hän mahtui kämmenelle ja aina kun Hissi katosi, Lotta haki uuden Hissin eräästä huoneestamme. Tänäänkin Hissi on ollut mukana leikeissä, mutten vieläkään tiedä, mikä Hissi on: ihminen, eläin, lelu vai mikä...
Jonkun aikaa Lotta on ottanut ihmisistä ja eläimistä "kuvia". Hän sanoo: "hymyilkää tänne päin" ja tiksauttaa kuvan silmästään. Sitten Lotta tuo kuvan sormiensa välissä näytille ja kertoo, kuinka hieno kuva vaikkapa Venlasta tuli.
Parastahan näissä mielikuvitusleikeissä on tietenkin se, että jos toimit väärällä tavalla saadessasi Lotalta jonkun mielikuvistusesineen tai -ruuan, alkaa armoton huuto. Onneksi se yleensä talttuu sillä, kun pyytää Lottaa tuomaan uuden. Mutta toisinaan on "hieman" haastavaa tietää, mitä näkymätöntä tyttö tällä kertaa juuri antoi minulle, pitääkö se syödä vai ihastella sen kauneutta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti