torstai 1. lokakuuta 2015

Torstai

Moni bloggaaja on lähi aikoina kirjoittanut omasta päivästään ja koska meidänkin edellisestä päiväpostauksesta on aikaa, päätin minäkin nyt sellaisen väsätä. Päivä ei ollut ihan normaali, mutta kiva välillä kirjoittaa erilaisestakin päivästä. :)

Kello 3 Lotta herää. Potkin Jonin hereille ja Joni käy laittamassa Lotan takaisin sänkyyn. Venlakin herää Lotan huutoon, joten otan viereen ja syötän samalla heräämisellä. Pitkästä aikaa Venla nukkuikin näin pitkään ennen ensimmäistä syöntiä, toivotaan että yöt tästä lähtisi paranemaan. Viideltä Nuppu (kissa) alkaa naukua saunassa, mikäköhän sitäkin taas ahdistaa...
Kuudelta Lotan huoneesta kuuluu taas huutoa. Joni ottaa peiton mukaan, hakee Lotan ja menevät olohuoneeseen sohvalle jatkamaan unia. Venlakin alkaa ähistä, joten syötän taas.

6.30 minun herätyskelloni soi, koska on Lotan ensimmäinen kerhopäivä. Normaalisti nousen vasta klo 7-7.30 kun Joni on lähdössä töihin, mutta nyt oli noustava aiemmin, jotta saan meidät kaikki valmiiksi ajoissa. Ihme kyllä Lotta nukkuu vielä iskän kainalossa sohvalla, joten yritän hiippailla hiljaa ja laittaa asioita valmiiksi. Laitan Lotalle aamupalan valmiiksi ja keitän itselleni teetä ja paahdan leivät. Lotta nukkuu edelleen, mutta klo 7.10 on pakko jo alkaa herätellä tyttöä. Menen silittelemään Lotan päätä ja hetken päästä hän pomppaakin innoissaan pystyyn. Laitan Pikku Kakkosen päälle ja menen itse aamupalalle. Huhuilen samalla Lotalle, että voisi hänkin tulla jo syömään.


7.30 käsken Lotan syömään ja päästän koirat käymään ulkona. Joni lähtee töihin ja Venla herää. Vaihdan Venlalle päivävaatteet, hoputan Lotan syömistä ja imetän Venlan. Vihdoin Lottakin on syönyt, joten vaihdetaan vaippa ja päivävaatteet. Sitten saadaankin jo alkaa pukemaan uloslähtöä varten. Lotta on innoissaan menossa kerhoon. Käytiin eilen tutustumassa ja nyt tyttö ei malta odottaa, että pääsee taas leikkimään.

8.10 astutaan ovesta ulos, Lotta kantaa itse kerhoreppuaan selässä. Kerho alkaa puoli yhdeksältä ja ollaan perillä juuri oikeaan aikaan. Parkkipaikalla vedän Lotalle vielä kurahousut jalkaan ja otan Venlan kantoliinaan. Olin varautunut olemaan Lotan kansa kerhossa ainakin ensimmäisen tunnin eilispäivän ujostelujen perusteella, mutta Lottahan säntäsikin saman tien itsekseen leikkimään ja sai pian kaverinkin seurakseen. Niinpä 10 minuutin hengailun jälkeen päätän lähteä. Sanon Lotalle heipat ja lähden haikein mielin pois. Mun iso reipas tyttö, ei jäänyt edes perään katsomaan vaan vilkutti vain pikaiset heipat.


Torstaisin meillä on vauvapiiri kymmenestä eteenpäin. Olen ajatellut, että kun vien Lotan hoitoon, vaunuttelen Venlan kanssa vauvapiirin alkuun saakka. Nyt en kuitenkaan ollut varautunut siihen, sillä luulin olevani kerhossa pidempään. Sovin hakevani fb-kirppikseltä ostamani haalarin tässä välissä, vaikka alunperin se oli tarkoitus hakea vasta kun olen hakenut Lotan kerhosta. Kiva kuitenkin, että nouto onnistui jo nyt. :) Tosin ensin piti käydä huoltoasemalla vaihtamassa Venlalle vaippa ja siinä rytäkässä sotkeentui kaikki vaatteet haalaria myöten... Takaisin ajelin vielä kiertoteitä ja sitten suuntaan kirkolle vauvapiiriin. Enkä ollut edes ensimmäinen paikalla, vaikka olinkin vartin etukäteen! Tällä kertaa mammoja ja vauvoja olikin niin paljon, ettei meinattu kaikki kaukaloinemme huoneeseen mahtua. Onneksi jokaiselle kuitenkin löytyi jokin rako ja päästiin kertomaan hieman omasta synnytyksestämme. Ja tietenkin kahvittelemaan. ;)


Vauvapiiri loppui 11.30, mutta itse lähdin jo hieman aiemmin, sillä Venla oli väsynyt eikä hälinässä osannut nukahtaa. Taas ajeltiin hieman ympyrää ja klo 12 mentiin hakemaan Lottaa kerhosta. Minua jo kovasti jännitti, kuinka päivä oli mennyt, mutta tiesin, ettei se ainakaan täysi katastrofi voinut olla, kun kerhosta ei ollut tullut soittoa. Mennessäni Lotta luki parin muun lapsen ja hoitajan kanssa kirjaa, eikä meinannut alkuun edes huomata minua. Kun huomasi, huikkasi iloisena "äitiiii!" ja alkoi kertoa lukemastaan kirjasta. Kaikki oli mennyt hienosti, ainoastaan vaippaa Lotta ei ollut antanut hoitajien vaihtaa.

Olin aivan varma, että jännän päivän ansiosta Lotta nukahtaisi autoon kotimatkalla, mutta taisi käydä vielä sen verran kierroksilla, ettei uni tullut. Eikä tullut muuten kotonakaan... Niinpä me puuhasteltiin vähän kaikenlaista: pestiin reissussa sotkeentuneet vaatteet, viikattiin puhtaat vaatteet kaappiin, laitettiin uudet vaipat kaappiin, nauratettiin Venlaa ja katsottiin hetki Postimies Patea (tai postilaatikko Patea niinkuin Lotta sanoo). Venlakaan ei rauhoittunut kuin lyhyille unille, vaikka on tällä viikolla nukkunut aivan mahtavat kolmen tunnin päiväunet.



Puoli neljältä pakkasin taas tytöt autoon ja lähdettiin kohti kaupunkia hakemaan Jonia töistä. Siitä matka jatkui kummityttömme 1-vuotis synttäreille. Lotta kantoi reippaana lahjakassia ja antoi lahjan päivänsankarille, samalla auttaen lahjan purkamisessa... :D


Ilta sujui joutuisasti juhliessa ja puoli seitsemältä pakattiin itsemme autoon kotimatkaa varten. Kotona oltiin seitsemän jälkeen ja Lotta pääsi suoraan iltapalalle. Venla odotteli vuoroaan sitterissä. Kahdeksan aikaan Joni vei Lotan nukkumaan ja minä istahdin Venlan kanssa sohvalle. Illat on viime aikoina ollut Venlan kanssa hieman hankalia, Venla itkee ja venkoilee, tulee rinnalle muttei kuitenkaan syö. Yhdeksältä Venla viimein rauhoittui rinnalle ja nukahti, ja kymmeneltä vein Venlan nukkumaan omaan sänkyyn. Pesen hampaat, käytän koirat pihalla ja kömmin itsekin sänkyyn toivoen, että ensi yö olisi Venlan puolesta yhtä hyvä kuin edellinen ja että Lotta ja Nuppukin nukkuisi koko yön...

Tänään ei siis paljoa ehditty kotona olla. On kivaa, kun välilä on päivä täynnä ohjelmaa, mutta tällaisten menopäivien jälkeen on kyllä kiva olla rauhassa kotonakin. :)

3 kommenttia:

  1. Mää en kestä miten ihania lapsia teillä on! :D Lotta niin reipas taapero ja Venla ihana vauva (mikä vauvakuume hei... :D).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää sun kommentit on kyllä aina niin ihania! :D kiitos, ihaniahan nuo on, mutta jos olisin kirjoittanut vaikkapa perjantaista, olisi se sisältänyt aika paljon taaperon uhmakiukuttelua ja järkyttävän määrän huutoa, taisi torstai olla vähän liian jännä päivä...

      Poista
    2. Haha, mää oon niin hauska. :D Mutta joo! On kyllä niin päivästä kiinni. Välillä ihan tunneista tai minuuteista.

      Poista