Taaperon kuulumiset

Ajattelin tulla kertomaan, mitä meidän pian kaksi vuotiaalle taaperolle kuuluu.

Omaa tahtoa löytyy jo hyvin ja tällä hetkellä Lotta haluaa tehdä kaiken itse. Jos yritän tehdä Lotan puolesta, kuuluu vierestä kovaan ääneen "Isse! Isse!". On erittäin hyvä asia, että Lotta pitää huolen siitä, että saa yrittää itse tehdä asioita. Liian monesti ollaan kiireellä lähdössä ja minä laitan Lotalle kenkiä jalkaan, kunnes Lotta komentaa haluavansa laittaa ne itse. Eihän se niitä ikinä opi laittamaan, jos on äiti aina laittamassa. :D Onneksi kuitenkin ainakin vielä toistaiseksi Lottaa saa auttaa sen jälkeen, kun hän on yrittänyt itse ja todennut, ettei vielä osaa. Tosin jos Lotta on itse laittanut kengät vääriin jalkoihin, ei niitä todellakaan saa mennä laittamaan oikeisiin jalkoihin tai alkaa järjetön huuto...

Yhtenä päivänä Lotta laittoi kypärän päähän ja sanoi lähtevänsä ralliautolla töihin. Siitä otettiin isille parit selfiet.

Sanoja tulee koko ajan lisää ja lauseet monipuolistuu, tällä hetkellä tulee kolmen sanan lauseita. Myös omistusmuotoa Lotta osaa toisinaan käyttää, esimerkiksi tuodessaan minulle kirjan sanoo "äitin" ja sitten hakee itselleen "Otan" (Lotan). Tällä hetkellä suosiossa on "leikki", jossa Lotta soittaa ovikelloa ja sanoo "Ding dong, sisään!" ja tulee kylään. Sama toistetaan haettaessa leluja yksitellen toiseen huoneeseen, jokainen lelu soittaa ovikelloa ja hänet kutsutaan sisään. Lotta yllättää usein uusilla sanoilla, monestakaan en aina tiedä, mistä hän on sen oppinut.

Lotta tykkää auttaa kaikenlaisissa kotiaskareissa ja haluaakin olla mukana lähes kaikessa. Viimeisimpänä Lotta rakensi isin kanssa terassia monena päivänä.

Lotta muistaa paljon asioita. Kaikista hänelle annetuista tavaroista Lotta muistaa, kuka ne antoi. Viimeisimpänä minun vanhempani toivat Lotan leikkihuoneeseen minun mummolastani vanhan sohvan. Nyt aina sohvalle mennessään Lotta kertoo, kuinka pappa kantoi sohvan siihen. Yhtenä päivänä vajaan vuoden ikäinen kummityttömme oli meillä kylässä ja Lotta tönäisi häntä niin, että hän alkoi itkeä. Tästä tietenkin Lottaa toruimme ja koko illan Lotta toisteli tytön nimeä ja "sattuu". Myös kysyttäessä, missä jokin tavara on, Lotta useimmiten osaa kertoa tai hakea tavaran oikeasta paikasta.

Jälleen kerran pitää kertoa, kuinka mainio isosisko Lotta on. Tosin omasta mielestään hän ei ole sisko vaan tyttö. Tästä huolimatta Lotta hoitaa siskon roolinsa hienosti; huolehtii, että vauva tulee mukaan ja hoitaa, kun Venlaa itkettää. Yhtenä päivänä Venla itki sitterissä ja hetken päästä hiljeni. Kun menin katsomaan, Lotta seisoi Venlan edessä ja näytti hänelle korttia, jossa oli vauvan kuva. Enpä olisi itse keksinyt moista. :)

Taaperon harrastuksista olisi tarkoitus kirjoittaa oma postaus. Rotarokotteen myötä Venla on ollut päivisin kovin itkuinen, joten kirjoittamiselle ei oikein ole löytynyt aikaa. Myös uhma alkaa nostaa kunnolla päätään, joten päivät on kyllä aika työntäyteisiä...