Kuulumisia

Tällä viikolla on ollut ohjelmaa joka päivälle ja hulinaa on riittänyt. Tein myös yhden tärkeän oivalluksen tiistaina, kun minulla oli aamusta menoa ja Lotta meni kummitädilleen siksi aikaa leikkimään. Meidän piti lähteä kotoa klo 8.30 ja Lotan herätin klo 8 (kerrankin olisi uni maistunut Lotallekin tavallista pidempään!). Vein Lotan suoraan aamupalalle, jossa hän venkoili sinne puoli yhdeksään saakka. Sitten äkkiä aamupesut, vaipanvaihdot ja pukemiset ja autoon mars. Heitin Lotan A:n luokse, riisuin ulkovaatteet ja lähdin itse saman tien. Paha mielihän siitä jäi, vaikka Lotalla oli kylässä mennyt oikein hyvin. Normaalisti aloitamme aamut rauhassa halimalla ja jutustelemalla. Lotta tykkää myös aamusta ottaa Kuttikutin (uniriepu) mukaansa, kantaa ja halailla sitä. Tuona aamuna pikkuinen nappasi sen sängystään kun puin hänelle vaatteita päälle ja puristi Kuttikuttia tiukasti vielä, kun vedin jo haalareita niskaan. Ja se oivallus tässä oli, että en minä pystyisi vielä viemään Lottaa aamuisin hoitoon, en ainakaan jos sinne pitäisi lähteä niin, että Lotta on herätettävä eikä me ehdittäisi yhtään touhuta yhdessä.

Tänään lähdimme pitkästä aikaa käymään Kuopiossa Ikeassa ja Matkuksen ostoskeskuksessa. Matkaseurana meillä oli ystäväni ja tuleva kummityttömme. Lähtiessä jouduimme pelaamaan pientä palapeliä sen kanssa, miten kaksi turvaistuinta, vaunut ja rattaat mahtuvat kaikki kyytiin, mutta lopulta pääsimme matkaan. Vauva nukkui koko menomatkan, Lotta välillä katseli maisemia, hassutteli sekä tekoitki ja -nauroi. Nämä tekoitku ja tekonauru on nyt Lotan uusin villitys ja niistä saadaankin nauttia useamman kerran päivässä.

Perille päästyä suunnattiin ensimmäisenä perhehuoneeseen ruokkimaan lapset. Kun vaipatkin oli vaihdettu kuiviin, päästiin itse asiaan eli shoppailuun. ;) Minä ostin itselleni parit legginsit ja sukkia, ne olivatkin ostoslistalla tärkeimmät. Löysin myös Jonille jo pari joululahjaa mikä on aika hyvin, koska mulla ei ollut etukäteen mitään ajatusta lahjoista. Shoppailun lomassa ruokittiin myös meidät aikuiset ja kierrettiin Ikea, josta ei tarttunut mukaan yhtikäs mitään (no okei, ostin kaverilleni pyynnöstään lampun). Sitten taas pienet huoltotoimenpiteet ja päästiin pakkaamaan autoa kotimatkaa varten. Nelisen tuntia saatiin tuolla kulumaan, mutta lasten ehdoilla oltiin liikkeellä, joten eipä tuo ole ihmekään. Kotimatkalla pysähdyttiin vielä pari kertaa ruokkimaan vauvaa ja vaihtamaan vaippaa.

Reissu oli mukava, mutta täytyy myöntää, että myös melko raskas. Vaikka Lotta esimerkiksi ei tainnut kiukutella kertaakaan, oli kahden lapsen kanssa silti yllättävän raskasta reissata. Helpompaa on ollut, kun mukana on ollut kaksi aikuista per lapsi, yllätys yllätys. :D Myös parikuinen vauva viihtyi reissussa melko hyvin, mitä nyt välillä piti päästä ihmettelemään maailmaa sylistä käsin vaunujen sijaan. Eiköhän me kuitenkin uskalleta joskus vielä lähteä johonkin muuallekin, on se aina sen verran piristävää päästä arki- ja kotikuvioista silloin tällöin pois. :)

Uimassa

Perjantaina käytiin Lotan ja kummitätinsä A:n kanssa uimassa. Suunnattiin hallille jo aamupäivällä sillä ajatuksella, ettei siellä siihen aikaan juuri muita olisi, ja olihan sisäänpääsykin halvempi arkiaamuina kuin muulloin. No, siellähän oli sitten mummo kavereineen vesijumpassa, joten porukkaa kyllä riitti. Ihan kivasti saatiin kuitenkin pulikoida rauhaksiin. :) Aloitettiin lastenaltaasta, joka oli todella pieni ja vesi ylsi juuri ja juuri pohkeisiin saakka. Lotta hämmästeli alkuun kovasti altaan keskellä olevia viidakon eläimiä ja kannua, joka täytyttyään kippasi vedet altaaseen. Pian tyttö jo leikki purkeilla ja ämpäreillä kuin vanha tekijä.

Koska tuossa pienessä matalassa altaassa ei oikein uiminen onnistunut, siirryimme vesijumppareiden kanssa samaan altaaseen mutta toiseen päähän. Siinä päässä vesi sitten ylsikin kaulaan asti ja oli melko raskasta pidellä Lottaa pinnalla, mutta Lotta hihkui onnesta kun pääsi kunnolla uimaan. Lopuksi käytiin vielä testaamassa poreallas, joka aluksi hämmästytti Lottaa mutta josta oli ilmeisen hyvät näkymät vesijumpan vetäjään, kun Lotta alkoi häntä kovasti kannustamaan ja oli jo itsekin menossa mukaan jumppaamaan.

Lopuksi käytiin vielä hieman saunomassa. Eräs mummeli kysyi saunassa Lotalta, oliko uimassa kivaa, johon Lotta vastasi tomerasti "ei ollu". Mummo sitten epäili Lotan narraavan, kun itse jäin lähinnä hämmästelemään, että nytkö se alkoi puhua. :D Annoin Lotalle lounaan kahvilassa ennen kotiinlähtöä ja toivoin kolmen tunnin päikkäreitä, olihan tuo uintireissu varmasti jännittävä ja väsyttävä pienelle ihmiselle. Uni tulikin alle minuutissa lähdöstä, mutta kun ajoin autolla kotipihaamme, siellä Lotta tuijotti minua silmät selällään. Se niistä kunnon päiväunista ja äidin omasta ajasta. Uiminen taisi kuitenkin Lotan mielestä olla varsin mukavaa, sillä typy oli hyvällä tuulella koko loppu illan, vaikka päiväunet jäivätkin lyhyiksi.

Pakko laittaa tähän loppuun vielä kuva Lotan ihan lemppari "leluista": iskän rallipassi ja tuollainen käsivarteen laitettava kännykän kotelo. Nuo Lotta etsii monta kertaa päivässä käsiinsä ja pujottaa itse passin kaulaan ja kännykkäkotelon käteen. Niiden kanssa se sitten touhottaa menemään. :)

Hammaslääkärissä ja ostoksilla

Tänään Lotalla oli ensimmäinen käynti hammaslääkärillä. Odotin käyntiä kauhunsekaisin tuntein, koska Lotta on viime päivinä ollut todella kiukkuinen ilmeisesti viimeisen poskihampaan kasvatuksen takia, enkä uskonut hänen ilahtuvan siitä, että joku vieras ihminen haluaa ronkkia hänen suutaan. Aluksi täytin Lotasta esitietolomakkeen, jossa kyseltiin mm. sairauksia ja kuinka usein hampaat pestään. Tämän jälkeen keskusteltiin vielä esimerkiksi ksylitolin ja hammastahnan käytöstä sekä herkkujen syömisestä. Tässä asiassa saatiinkin kiitosta, kun ei olla Lotalle herkkuja syötetty eikä mehuja juotettu. :) Seuraavaksi olikin sitten vuorossa hampaiden laskeminen ja kuten olin arvellut, ei Lotta puuhasta innostunut. Alkoi raivoisa huuto ja pään riuhtominen, eikä täti lopulta ehtinyt kuin vilkaista Lotan suuhun. Lotta sai valita vielä itselleen hammasharjan ja -tahnan, mutta lähtiessä Lotta ei edes suostunut vilkaisemaan tätiin päin saati vilkuttamaan...

Autossa sitten jo nauratti.

Hammaslääkärin jälkeen suunnattiin kohti kaupunkia, sillä oltiin sovittu menevämme Jonin kanssa lounaalle. Joni ei kuitenkaan heti päässyt, joten käytiin Lotan kanssa vähän shoppailemassa. Pitkästä aikaa ostin Lotalle uusia vaatteita ja itse asiassa nämä Lindexin ostokset on jo viikon takaa.

Lindexiltä mukaan tarttui siis kolme ihanaa paitaa koossa 92. Ovat vielä reiluja, joten eivät ihan heti pääse käyttöön.

Tänään sitten ostin H&M:ltä myöskin kolme paitaa, mutta kokoa 86. Nämäkin ovat melko reiluja, mutta eiköhän näitä jo päästä heti käyttämäänkin. :) Lisäksi nappasin mukaan vielä pipon ja lapaset.

Ehdittiin vielä käydä viimeinkin ostamassa Lotan huoneeseen uusi lamppu rikkoutuneen tilalle, ennen kuin Joni ehti liittyä seuraamme. Lotta nukahti rattaisiin, mutta heräsi kun otin pipoa ja hanskoja pois. Taisipa sitten innostua iskän näkemisestä keskellä päivää niin kovasti, ettei meinannut pysyä pyllyllään vaan hytkyi ja heilui jatkuvasti. :D

Lounaan jälkeen tultiin Lotan kanssa kaupan kautta kotiin ja sen jälkeen onkin taas kiukuteltu. Päivän sana on tänään ollut tekoitku. Lotta vääntää tekaria silmät ummessa ja naama mutrussa, välillä vilkaisten, tehoaako huuto. Saatiin kuitenkin siivottua, vaikka tällä kertaa Lotta ei ollutkaan apulainen vaan tuholainen ja levitti mm. kaikki piponsa, lapasensa jne huoneensa lattialle...

Pikku apuri

Lotasta on kehkeytynyt varsinainen pieni apulainen ja nyt hän auttaa innoissaan kotitöissä. Aiemmin esimerkiksi tiskikoneen tyhjennys oli hankalaa, kun Lotta kiipesi aina koneen auki olevan kannen päälle. Nykyään Lotta ojentaa minulle yksitellen lusikat jne ja samalla saan itse tyhjennettyä muutkin astiat kaappiin. Ongelmana on vielä likaisten astioiden laittaminen koneeseen, koska Lotta haluaisi ottaa myös ne sieltä pois...

Myös pyykkien kanssa Lotta on innokas auttamaan. Puhtaat pyykit Lotta vetää koneesta lattialle, josta minä sitten ripustan ne kuivumaan. Jos en ole riittävän nopea, sujahtavat vaatteet Lotan toimesta takaisin koneeseen... Likaisia vaatteita Lotta ojentaa pyykkikorista minulle koneeseen laitettavaksi ja joskus jopa vie ne itse koneeseen. Parasta pyykkien pesemisessä taitaa Lotan mielestä kuitenkin olla pyykkikoneen päälle laittaminen. Lotta saa painaa koneesta virtanappia, joka soittaa tervetulofanfaarin ja valot syttyvät koneeseen. Lopuksi Lotta painaa vielä play-nappia ja äiti yrittää pitää pienet sormet pois napilta niin kauan, että lapsilukko napsahtaa päälle, eikä jäädä pitkäksi aikaa rämppäämään playn ja pausen välille...

Kun tulemme kaupasta kotiin, annan Lotalle jo eteisessä jonkin tavaran kannettavaksi. Viime kerralla Lotta kantoi hienosti leipäpussin keittiöön, vaikka se olikin melko painava. Tietenkin Lotta auttaa myös kauppakassien purkamisessa ja ojentaa kassista yksitellen kaikki tavarat, jotka vain suinkin jaksaa sieltä nostaa.

Myös siivoamisessa Lotta auttaa. Lempparihomma taitaa olla pöydän (tai lattian) pyyhkiminen. Usein Lotta nappaa pöydältä paperin ja alkaa pyyhkiä pöytää. Melko monesti Lotta käy kaatamassa koirien vesikupin lattialle (jos ei kukaan ole huomannut nostaa sitä pois lattialta Lotan tieltä) ja kerran heitin vesilätäkön päälle vain pyyhkeen kun piti ehtiä toisaalle. Lottapa tarttui sitten toimeen ja siellä se kuivasi pyyhkeellä lattiaa kun palasin! :D Imuria Lotta tykkää työntää edellään, muttei onneksi toistaiseksi ole puuttunut siihen puuhaan sen kummemmin, vaan saan vielä toistaiseksi imuroida suht rauhassa.

Minusta on mukavaa ottaa Lottaa mukaan arjen pieniin askareisiin. Ensinnäkin saan itse tehtyä kaiken paljon helpommin, kun Lotallakin on jotain pientä puuhattavaa. Samalla Lotta tietenkin oppii osallistumaan kotitöihin ja onhan se nyt mahdottoman suloista, kun tuollainen pieni ihminen oikeasti jo auttaa. :)

Pikkuhiljaa isänkin kanssa

Lotan ollessa ihan pieni Joni sai Lotan monesti helpommin rauhoittumaan kuin minä. Lotta myös nukahti monet kerrat iltaisin Jonin vatsan päälle. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin eroahdistuksia, joiden aikana vain minä kelpasin Lotalle. Varsinkin viimeisten kuukausien aikana Lotta on valinnut aina minut, jos olemme Jonin kanssa molemmat saatavilla. Jos Lotta on Jonin kanssa kahdestaan, heillä sujuu vallan mainiosti eikä ongelmia ole, mutta jos minä olen ollut paikalla, ei kukaan muu ole kelvannut.

Varsinkin kirjojen lukeminen on ollut Lotan ja minun välinen tuokio. Silloin tällöin olen kantanut Lotan kirjansa kanssa Jonin luo lukemaan, mutta isä ei vain ole Lotalle kelvannut lukijaksi. Eräänkin kerran olin lattialla lukemassa Lotalle kirjaa, kun Joni tuli viereemme katsomaan, mitä teemme. Lotta lätkäisi saman tien kirjan kiinni ja alkoi töniä Jonia pois. Lukuhetki on siis ollut meidän kahden yhteinen juttu, eikä siihen ole muita otettu mukaan.

Pari viikkoa sitten yllätyin aikamoisesti, kun Lotta haki kirjan hyllystä, vei sen Jonille ja pyysi päästä syliin lukemaan. Kun kirja oli luettu, haki Lotta aina seuraavan ja seuraavan kirjan, ja joka kerta vei ne isille luettavaksi. Tämän jälleen Lotta vielä pyysi Jonia leikkimään kanssaan ja kantoi hänelle leluja. Jee, vihdoinkin myös isä kelpaa Lotan leikkeihin!

Viikko sitten oltiin käymässä mun vanhempien luona ja myös siellä Lotta yllätti: haki kirjan ja vei sen mummille luettavaksi. Aiemminkaan ei siis ole ollut mitään ongelmia muiden kanssa leikkimisessä tai olemisessa, jos minä en ole ollut paikalla. On kuitenkin ihan kiva, että nyt myös minun läsnäollessani Lotta leikkii ja touhuaa muidenkin kanssa.

Sohvaperuna

Lotasta on tullut kunnon sohvaperuna. :D Jostain syystä Lotta tykkää kovasti olla sohvalla, siellä on kiva konttailla, lukea kirjaa, katsoa piirrettyjä, hieman pomppia ja välillä löhötäkin. Varsinkin nyt, kun Lotta on oppinut itse kiipeämään sohvalle, löytyy tyttö sohvannurkasta vähän turhankin usein.

Televisio meillä on yleensä auki aamulla ja iltapäivällä Pikku Kakkosen verran. Siitäkin Lotta katsoo yleensä vain ohjelmien alku- ja loppulallatukset, yleensä yhteensä ehkä noin viidestä kymmeneen minuuttia. Väsyneinä aamuina saattaa tuijottaa apaattisena pidempäänkin. Aamulla suljen television aina lastenohjelmien jälkeen, mutta iltaisin tv saattaa jäädä päälle melkeinpä koko loppuillaksi. Myönnettäköön, että Jonin tultua kotiin vietämme paljon yhteistä aikaa nimenomaan sohvalla makoillen, vaikkei välttämättä tv:kään olisi päällä. Lotta kiipeilee sylissä ja etsimässä meidän kaikkien napoja ja korvia, sekä kantaa kirjoja luettavaksi.

Toisinaan Lotta istuu sohvalla äidin kainalossa, mutta välillä tyttö haluaa olla itsekseen ja kömpii etäämmälle (kuten näissä kaikissa kuvissa). Yleensä iltaisin sohvalta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyy melkoinen arsenaali leluja ja kirjoja, kun niitä on sinne pitkin päivää kannettu.

Tänään tällä äidillä on vapaailta, kun lähden kaverin kanssa hieman pikkujouluilemaan. Lottis saakin jäädä iskän kanssa kuluttamaan sohvannurkkaa. ;)

Koira

Lotta on oppinut sanomaan "koira". Joka päivä se ei ole yhtä selkeä ja useimmiten kuuluukin "koooita" tai "gooota", mutta välillä "koira" tulee jo niin selvästi, ettei siitä voi erehtyä. Minähän olen aina puhunut meidän koirista ja kaikista muistakin koirista Lotalle koirina, koska en halunnut, että Lotta luulee, että kaikki koirat ovat Nelloja tai Ninnejä. Nyt sitten pikkuhiljaa yritetään oppia ainakin omien koirien nimetkin.

Sanan oppimisen myötä ihan kaikki asiat ja esineet, jotka Lotta tunnistaa, ovat koiria. Pitkin päivää kuulen iloisen "koooita"-sanan ja Lotan pieni sormi osoittaa johonkin. Minun pitää tietenkin nimetä asia ja jos epähuomiossa sanon väärän sanan, hoetaan "koooitaa" niin kauan, että nimeän oikean asian. Eilen kaupassa kävelin kissanruokahyllyn välistä ja Lotta osoitti innoissaan kissanruokapakettia, jossa oli kissan kuva ja huusi "koooita!!!". Myös aamuisin meitä tervehtimään tuleva kissamme saa osakseen innokkaan "kooita" huudahduksen.

Toivottavasti tämä innokas koirafanimme keksii jossain vaiheessa opetella muitakin sanoja, vaikka näyttäähän tuolla koirallakin pärjäävän ihan hyvin. ;)