Lotan 3-v synttärit

Viikonloppuna meillä juhlittiin 3-vuotiasta Lottaa. Lauantaina oli Lotan oikea syntymäpäivä ja lauantai oli meillä myös pääasiallinen juhlapäivä, vaikka sunnuntainakin kävi pari vierasta.

Lauantaina vieraita kävi ensin aamupäivällä ja pienen lepohetken jälkeen myös iltapäivällä. Lottakin nukahti päivällä sohvalle kesken ohjelman, mikä osoittautui kyllä äärimmäisen hyväksi asiaksi...

 

Kun kysyin Lotalta, minkälaisen kakun hän hauaa syntymäpäivilleen, oli vastaus selvä: punaisen Muumikakun! Ajattelin päästää itseni helpolla ja ostaa kakkukuvan kakun päälle, sillä en osaa tehdä esim. sokerimassasta yhtään mitään, mutta idea osoittautuikin haastavammaksi kuin olin luullut. Muumikakkukuvia ei nimittäin löytynyt mistään (paitsi nettikaupoista)! Kiersin vaikka kuinka monta kaupunkimme kauppaa ja kaikista löytyi mm. Cars-, Prinsessa- ja Hello Kitty-kakkukuvia, muttei Muumia. Juhlakaupasta sitten lopulta löytyi Muumitkin ja saatiin neidille hänen haluamansa kakku. Lisäksi meillä oli Muumi-aiheisia ilmapalloja, servettejä sekä lapsilla lautaset ja mukit.

Lahjaksi Lotta sai paljon pelejä ja niitä onkin tässä ehditty jo joka päivä useampaankin kertaan pelaamaan. Lisäksi lahjaksi tuli muovailuvahoja, Niiskuneiti käsipyyhe, Muumi tyynyliina, koottava täytekakku, kaksi Muumi kirjaa, Muumi palapeli, herätyskello, Niiskuneiti hilepallo, Barbi ja auto, sekä pari lahjakorttiakin: toisella Lotta pääsee kummitätinsä kanssa Hoploppiin ja toisella toisen kummitätinsä ja -setänsä kanssa eväsretkelle. Vieraat olivat olleet hyvin perillä tytön tämänhetkisestä Muumi-innostuksesta ja niin lahjat kuin kortitkin olivat hyvin vahvasti Muumia.

Lotan mielestä parhaat lahjat olivat herätyskello ja "se missä sataa kimalletta". Tuo kyseinen kimallepallo on veljeni vaimon tekemä ja herätti kyllä ihastusta. :) Herätyskelloa Lotta alkoi pari viikkoa sitten toivomaan aivan yllättäen, kun Jonin herätyskello eräänä aamuna soi. Oman herätyskellon Lotta kuulemma tarvitsi, jottei hänen tarvitsisi enää herätä isän herätyskelloon. Kun paketista paljastui oma herätyskello, hihkaisi Lotta "Minun herätyskelloni!" ja juoksi viemään sen sänkynsä päätyyn. Sen jälkeen hän vei kaikki vieraat katsomaan uutta kelloaan ja halusi vain leikkiä nukkumista, jotta voisi sitten herätä uuteen kelloonsa. Seuraavana aamuna Lotan herätessä ensimmäinen asia mielessä oli herätyskello ja Lotta ihmetteli, miksei kello ollutkaan herättänyt häntä. Vielä meni läpi se, että jos herää niin aikaisin, ei kello ehdi häntä herättämään. Omaksi ilokseni kellossa ei toimi herätys (tai ainakaan me ei saada siihen laitettua vetoa), sillä pelkäsinkin Lotan laittavan kellon soimaan keskellä yötä. Tuon kellon erittäin äänekäs tikitys on jo ihan riittävästi minulle, Lotan sänkyhän on nimittäin aivan omani vieressä...

Kolmevuotias jännittää ja odottaa syntymäpäiviä jo ihan eri tavalla kuin esimerkiksi kaksivuotias. Synttäreitä odotettiin monta viikkoa ja jo kaksi viikkoa aiemmin alettiin laskea öitä juhliin. Koko päivä oli yhtä jännitystä ja sen lisäksi Lotta vetäisi aika makoisat sokeriöverit ja ilta oli melko kaoottinen. Sunnuntainakin piti jännittää ja odottaa vieraita iltapäivään asti ja koko aamupäivän Lotta hyppi seinille. Juhlat kruunautuivatkin kunnon itkupotkuraivariin, jonka saattelemana viimeiset vieraat sunnuntaina lähtivät ja tytöt hieman tavallista aiemmin yöunille. Jos kuitenkin päädytään ensi vuonnakin juhlat pitämään (mikä tietenkin on hyvin todennäköistä, vuodessa ehtinee hyvin unohtaa nämä kauhunsekaiset fiilikset), niin voisin pyrkiä ihan oikeasti pitämään juhlat vain yksipäiväisinä ja mahdollisesti myös kutsumaan kaikki vieraat yhdellä kertaa.

Juhlienjälkeiseen arkeen on palattu karusti. Venla on nukkunut sunnuntaista saakka todella huonosti ja tänä aamuna en olisi millään saanut silmiä auki. Korvatulehdushan siellä jälleen kerran muhi, toivotaan että nyt lääkkeiden myötä saataisiin nukkua edes hieman paremmin...